Pe 25.1. 18:30 VS.

NEULAMÄESTÄ LIIGAKARTALLE

Jukuripakki Ville Hyvärinen ponnisti jääkiekkoilijaksi Kuopion Neulamäestä. Useamman Mestis-vuoden jälkeen paikka liigakartalle avautui ensin Rauman Lukosta, jonka jälkeen Hyvärisen tie vei Mikkeliin. Nyt kolmatta kauttaan viikinkipaidassa kiekkoileva Hyvärinen haluaa menestyä juuri mikkeliläisseurassa, ja haaveilee voittavansa jotain suurta.

<p>Kuvat: Jukurit / Mikko Kankainen</p>

Kuvat: Jukurit / Mikko Kankainen


KalPan kasvatti Ville Hyvärinen löysi jääkiekon 5-vuotiaana, kun liittyi joukkueeseen, jossa kaveritkin pelasivat. Urheilukaupunkina tunnettu Kuopio antoi hyvät mahdollisuudet innostua liikunnasta, kuten myös Hyvärisen perhe, joka kannusti poikaansa urheilun pariin.

- Varsinkin se meidän kaupunginosa, Neulamäki, oli silloin tosi urheilullinen. Kyllä kaikki kaverit jotain harrasti, joko jalkapalloa tai jääkiekkoa. Paljon on yhdestä kaupunginosasta urheilijoita tullut. Lähipiiri teki sen osittain helpoksi. Siitä otin mallia ja oli kiva kuulua porukkaan. Urheilu oli pienestä pitäen mukavaa ja läsnä arjessa monella muotoa. Koen, että meidän perhekin on todella urheilullinen. Myös sieltä varmasti tullut oppi urheiluun ja ohjattu sen pariin.

Kuusi kautta Mestiksessä kiekkoillut Hyvärinen näkee sarjan hyvänä ponnahduslautana kohti ammattilaisjääkiekkoilijan uraa. Muun muassa SaPKoa, Jokipoikia ja Hokkia edustaneelle Hyväriselle on jäänyt hyvät muistot omilta Mestis-vuosiltaan.

- Kyllähän se tosi tärkeä sarja tälle meidän Suomikiekolle on. Kun katsoo niitä pelaajia, ketkä lähtevät NHL:ään tai menevät maajoukkueisiin, niin aika moni heistä on jossain vaiheessa uraansa käynyt Mestiksessä pelaamassa. Siellä nuori pelaaja pääse totuttelemaan miesten peleihin, joissa kuitenkin se kamppailuvoima, fyysisyys ja tietyt pelin lainalaisuudet ovat vähän erilaisia kuin junioripeleissä. Ne vaan kasvavat taas pykälän siitä, kun mennään Mestiksestä SM-liigaan. Minun mielestäni se on tosi hyvä steppi siinä välissä. Kuitenkin harva sitten loppu viimein pystyy A-junioreista nousemaan SM-liigaan.

- Itsellä meni vähän pidempään kuin se yksi tai kaksi kautta, mutta hyviä muistoja on Mestiksestäkin. Yksi aliarvostetuin sarja, voisiko sanoa jopa Euroopan tasolla. Pelataan kuitenkin tasollisesti aika hyvää jääkiekkoa.

Ensimmäisen kosteuksensa liigakiekkoon Hyvärinen sai kaudella 2008-2009, kun puolustaja pääsi kasvattajaseuransa KalPan playoffottelun kokoonpanoon. Vaikka peliaikaa Hyväriselle ei tuossa ottelussa tullutkaan, tulee mies muistamaan kyseisen ottelun aina.

- Olin Kuopiossa yhdessä playoffottelussa aikanaan liigapelissä kokoonpanossa ja siinä en yhtään vaihtoa pelannut. Muistan sen hetken sieltä Kuopiosta aika kirkkaasti. Se oli pienelle pojalle iso juttu. Niiralan monttu oli täpötäysi. Vaikka en saanut kuin alkulämmittelyissä ja kättelyssä käydä kentällä, mutta siitä jäi hieno muisto.

Vaikka epäilijät olivat jo haudanneet Hyvärisen kohdalta mahdollisuuden pelata Liigassa, uskoi mies itse vielä nousevansa sarjatasoa ylemmäs ja toteuttavansa unelmansa saada olla liigakiekkoilija.

- Sitten pitkiä vuosia Mestiksessä, ja varmasti moni muu ajatteli, etten koskaan tule liigakiekkoa pelaamaan. Se oli kuitenkin itsellä aina ollut selkeä tavoite ja sen eteen olin aika paljon töitä tehnyt. Kyllä se aika iso hetki omalla uralla oli Rauman kaudella ensimmäinen liigapeli, ja vielä paikallispeli Ässiä vastaan. Halli oli täysi. Kyllä siitä hienot muistot on jäänyt.



”Saan elää unelmaa”


Kolmatta kauttaan Jukureissa pelaava Hyvärinen on löytänyt paikkansa mikkeliläisseurasta. Palaset ovat loksahtaneet kohdilleen ja mies nauttii kiekkoilijan elämästä.

- Mikkelin vuodet ovat olleet urheilijan urani hienointa aikaa. Olen saanut tietyn roolin tuossa joukkueessa ja koen, että pystyn omien vahvuuksieni kautta auttamaan joukkuetta ja saan elää unelmaa, että saan tehdä täysin ammattilaisena tätä hommaa. Se työ palkitaan, mitä olen monta vuotta tehnyt, että pääsisin tälle tasolle. Jos vertaa Mestikseen, niin olosuhteet ovat paljon paremmat. Pelaajalle paljon kivempaa ja hienompaa. Tosi hienoa aikaa. Yritän nauttia joka hetkestä. Saan olla onnellisessa asemassa.

Hyvärisestä huokuu se, että halua menestyä juuri Jukurien kanssa on kova. Paikka pudotuspeleissä on joukkueelle edelleen täysin mahdollinen. Myös halu voittaa jotain suurta on yksi Hyvärisen isoista haaveista.

- Tavoite on se, että saisin pelata terveenä ja ammattilaisena mahdollisimman pitkän uran. Koskaan en ole mitään voittanut, niin jotain isoa olisi joskus hieno voittaa. Iso tavoite on toki, että pääsisin ensimmäisissä SMliigan playoffotteluissa jäälle nimenomaan Mikkelin Jukurien paidassa. KalPassa olin kokoonpanossa, mutta en pelannut. Seura on tullut itselle tosi tärkeäksi ja olisi tosi hienoa menestyä Jukurien kanssa ja mennä nyt keväällä mahdollisimman pitkälle. Se on yksi isoimpia tavoitteita, mitä henkilökohtaisesti tällä hetkellä on.

Henkilökohtaisella tasolla Hyvärinen on ollut tyytyväinen omiin suorituksiinsa, mutta ei kuitenkaan liikaa. Niin kuin vanha lätkäklisee kuuluu, tyytyväisyys tappaa kehityksen. Näin on Hyvärisenkin kohdalla.

- Perus henkilökohtaista tekemistä. Paljon on hyviä juttuja puolustuspelissä ja alivoimapelissä. Kehitettävää selkeästi vielä kiekollisessa pelaamisessa. Ihan tyytyväinen olen, mutta vielä varmasti on potentiaalia enempään. Pystyn pelaamaan vielä huomattavasti paremmin. Enemmän haluan, ja koen että pystyn pelaamaan paremmin.


”Savolaisen on helppo olla Savossa”


Kun on aika laittaa hetkeksi jäähallin ovi kiinni eikä tarvitse miettiä kiekkoa, suuntaa Hyvärinen tenniskentälle. Myös muiden urheilulajien seuraaminen on Hyväriselle mieleen.

- Kesällä tykkään pelata tosi paljon tennistä. Sitä tulee kyllä harrastettua. Talvella se jää aika vähiin, koska on niin vähän vapaata. Kiinnostaa seurata urheilua. Jalkapalloa ja hiihtolajeja, kuten ampumahiihtoa. Siinä pääsee aika paljon irti jääkiekosta.

Kaunis kesäpäivä. Mikkelin tori. Kuppi kahvia. Hauska savolainen puheensorina. Tämä on Hyvärisen mukaan mikkeliläisintä mitä Mikkelissä voi tehdä.

- Aurinkoisena kesäpäivänä torille meneminen ja siellä oleminen. Mikkelin torissa on paljon samaa kuin Kuopion torissa. Savolaisen on helppo olla Savossa. Varmasti se savolainen lupsakkuus ja istuminen torilla kahvilla ja sen hauskan murteen kuuleminen on itselle se perinteisin kuva mikkeliläisyydestä. Yksi hienoimpi juttuja kesällä, mistä tykkään tosi paljon. Hieno keli ja istua torilla kahvilla, niin siinä on ihmisen hyvä olla. Ainakin kesällä tori on Mikkelin sydän. Toivottavasti talvella Ikioma Areena olisi se sydän.