JUKURIT

Liiga 2016 -

2018-2019 14. sija

2017-201813. sija
2016-201711. sija

Mestis 2000-2016

2015-2016Mestari
2014-2015Mestari
2013-20142. sija
2012-2013Mestari
2011-20124. sija
2010-20112. sija
2009-20108. sija
2008-20099. sija
2007-20083. sija
2006-20072. sija
2005-2006Mestari
2004-20054. sija
2003-20042. sija
2002-2003Mestari
2001-2002Mestari
2000-2001Mestari



Historia

1970-luku

1970-71 Ensimmäisellä kaudella valmentajina toimivat Jorma Paju ja lappeenrantalainen Heikki Juselius, joka myös itse pelasi vastuuvalmentajana toimimisen rinnalla. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kauko Lahti. Jukurit perustettiin "olosuhteiden pakosta". Juselius oli tehnyt sopimuksen Pallo-Kissojen kanssa ja tavoitteena oli nostaa Mikkelin jääkiekko Suomen toiseksi korkeimmalle tasolle, eli Suomi-sarjaan. Juselius kartoitti pelaajia keväällä 1970, oli itsestään selvää, ettei kaksi joukkuetta voi toimia samassa kaupungissa olosuhteista johtuen. Näin ollen perustettiin uusi seura, koska MP:n ja Pallo-Kissojen poliittinen ideologia eivät kohdanneet. Juselius purki sopomuksensa Pallo-Kissojen kanssa, kun uusi seura perustettiin. Joukkue koostui pääasiassa entisistä MP:n ja Pallo-Kissojen pelaajista. Jukurit peri MP:n paikan maakuntasarjan Keski-Suomen lohkossa, jonka Jukurit voitti kauden päätteeksi nousten seuraavalle kaudelle Suomen-sarjaan. Kauden parhaina pistemiehinä kunnostautuivat Heikki Juselius, Teuvo Valjakka ja Martti Salminen.

1971-72 Valmentajana jatkoi Jorma Paju. Joukkue sijoittui Suomen-sarjan itälohkossa neljänneksi. Parhaat pistemiehet olivat Martti Salminen, Timo Räsänen ja Leo Heinonen.

1972-73 Lappeenrantalainen Teuvo Myyryläinen toimi nyt valmentajana apunaan Tapio Laitinen. Puheenjohtajaksi tuli Veikko Koljonen. Joukkue sijoittui itälohkossa kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Martti Salminen, Seppo Laakkonen ja Leo Heinonen.

1973-74 Tamperelainen Martti Helle tuli pelaaja-valmentajaksi. Sijoitus oli kahdeksan joukkueen itälohkossa jälleen kuudes. Parhaat pistemiehet olivat Leo Heinonen, Jukka Mattila ja Martti Salminen.

Samalla kaudella Mikkelissä pelattiin naisten kiekkoa joukkueella mimmi-Jukurit. Valmentajina olivat Seppo Peräoja ja Nakki Kääriäinen. Pelaajina olivat ainakin Eija Sulkanen, Leena Sulkanen, Anu Pirinen, iso-Tintti ja pikku-Tintti.

1974-75 Pelaaja-valmentajaksi tuli myös Tampereelta muuttanut Jukka Mattila apunaan Helle. Seuran pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi tuli Jouko Rönkä. Jukurit joutui sarjauudistuksen seurauksena II divisioonan itälohkoon. Joukkue kuitenkin voitti itälohkon ja sijoittui I divisioonan karsinnoissa toiseksi ja nousi. Parhaat pistemiehet olivat Jukka Mattila, Leo Heinonen ja Martti Salminen.

1975-76 Päävalmentajaksi tuli Eero Välivuori apunaan pelaaja-valmentajat Mattila ja Helle. Jukurit sijoittui ensimmäisellä divarikaudellaan kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Mikkeliin opiskelemaan tullut Pentti Matikainen, Matti Jokinen ja Seppo Hintsa.

1976-77 Pelaaja-valmentajana jatkoi nyt Mattila apunaan Matikainen. Joukkue sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa yhdeksänneksi, ja säilytti karsintojen kautta sarjapaikan. Parhaat pistemiehet olivat Pentti Matikainen, Leo Heinonen ja Martti Salminen.

1977-78 Valmentajana jatkoi Mattila apunaan Mauno Venäläinen. Joukkue sijoittui sarjassa hienosti viidenneksi, joka säilyi pitkään seuran parhaana saavutuksena. Parhaat pistemiehet olivat Seppo Hintsa, Martti Salminen ja Leo Heinonen.

1978-79 Pelaaja-valmentajana jatkoi Mattila apunaan Venäläinen. Joukkue jäi sarjassa viimeiseksi, mutta säilytti karsintojen kautta sarjapaikan. Parhaat pistemiehet olivat Martti Salminen, Timo Hokkanen ja Esa Nyman.

1979-80 Pelaaja-valmentajana jatkoi Mattila apunaan nyt Juha Savolainen. Joukkue sijoittui sarjassa yhdeksänneksi, mutta jäi karsintapeleissä neljänneksi ja putosi II divisioonaan. Parhaat pistemiehet olivat Jukka Mattila, Timo Hokkanen ja Seppo Hintsa.

1980-luku

1980-81 Valmentajaksi tuli Kari Kivilompolo apunaan Pentti Kääriäinen. Joukkue sijoittui II divisioonan itälohkossa neljänneksi, mutta jäi ylemmän loppusarjan viimeiseksi. Parhaat pistemiehet olivat Jukka Mattila, Seppo Hintsa ja Esa Simola.

1981-82 Valmentajaksi tuli nyt lappeenrantalainen Markku Mikkonen apunaan Mauno Venäläinen. Joukkue sijoittui itälohkossa kolmanneksi ja jatkosarjassa neljänneksi. Parhaat pistemiehet olivat Martti Salminen, Jouni Markkanen ja Jukka Mattila.
1982-83 Mikkonen ja Venäläinen jatkoivat valmentajina. Joukkue voitti itälohkon runkosarjan, mutta jäi ylemmässä loppusarjassa viidenneksi. Parhaat pistemiehet olivat amerikkalainen Chuck Marshall, Martti Salminen ja Jukka Ikonen.

1983-84 Valmentajaksi tuli Ole Renlund apunaan Hannu Riipinen. Joukkue sijoittui kolmanneksi itälohkon runkosarjassa ja voitti alemman loppusarjan. Parhaat pistemiehet olivat Pekka Lipiäinen, Martti Salminen ja Aki Joensuu.

1984-85 Valmentajaksi tuli tamperelainen Matti Ruohonen. Joukkue sijoittui kahdeksan joukkueen etelälohkossa toiseksi ja oli myös ylemmässä loppusarjassa toinen. I divisioonan karsinnoissa joukkue jäi kuitenkin toiseksi, jääden II divisioonaan. Parhaat pistemiehet olivat Jari Rautio, Pekka Lipiäinen ja Jukka Ikonen.

1985-86 Ruohonen jatkoi valmentajana, jääden kuitenkin pois runkosarjan jälkeen. Hannu Riipinen valmensi kauden loppuun. Puheenjohtajaksi tuli Röngän jäätyä sivuun Heikki Kähärä. Joukkue sijoittui etelälohkossa viidenneksi ja oli alemman loppusarjan kolmas. Parhaat pistemiehet olivat Matti Honkanen, Vesa Launis ja Jukka Ikonen.

1986-87 Joukkuetta valmensi nyt savonlinnalainen Hannu Muhonen. Joukkue voitti itälohkon, mutta hävisi playoff ottelun I divisioonan karsintasarjaan pääsystä Vantaalle. Parhaat pistemiehet olivat Jukka Ikonen, Risto Reivilä ja Arto Tiainen.

1987-88 Muhonen jatkoi valmentajana. Puheenjohtajaksi tuli Tarmo Mäkelä. Joukkue sijoittui itälohkossa toiseksi, mutta hävisi jälleen playoff -peleissä, nyt Kiekko-Espoolle, joka nousi I divisioonaan. Parhaat pistemiehet olivat Risto Reivilä, Jukka Ikonen ja Mika Narinen.

1988-89 Valmentajaksi tuli nyt Markku Mustonen, joka kuitenkin jäi pois kesken kauden ja Martti Salminen valmensi kauden loppuun. Joukkue jäi nyt kymmenen joukkueen itälohkossa kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Jukka Ikonen, Harri Karjalainen ja Arto Tiainen.

1989-90 Valmentajana jatkoi Salminen apunaan Pekka Kähönen. Puheenjohtajana toimi nyt Veikko Tuppurainen. Joukkue sijoittui itälohkossa kolmanneksi selviten kuitenkin I divisioonan karsintaan GrIFK:a vastaan. "Grani" nousi 2-1 otteluvoitoin divariin. Parhaat pistemiehet olivat Juha Ikonen, Jukka Ikonen ja Pekka Lipiäinen.

1990-luku

1990-91 Salminen jatkoi valmentajana apunaan Kähönen. Puheenjohtajaksi tuli Eero Aarnio. Joukkue jäi itälohkossa vahvan alkukauden ja sitä seuranneen talouskriisin jälkeen kahdeksanneksi. Parhaat pistemiehet olivat Jari Tapper, Aapo Teittinen ja amerikkalainen Brad Vigon.

1991-92 Valmentajana jatkoi nyt Kähönen. Joukkue sijoittui itälohkossa kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Jari Tapper, Harri Issula ja Marko Rajasilta.

1992-93 Seuran organisaatiota uudistettiin ja urheilutoiminta jaettiin Edustus- ja Juniori-Jukureihin. Valmentajana toimi tsekkiläinen Miroslav Paulus. Puheenjohtajaksi tuli Kari Kanerva. Joukkue sijoittui yhdeksän joukkueen itälohkossa kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Kai Simola, Ari-Matti Purhonen ja Sami Kinnunen.

1993-94 Valmentajaksi tuli Jukka Penttinen. Joukkue sijoittui itälohkossa kahdeksanneksi ja säilytti sarjapaikkansa. Parhaat pistemiehet olivat Vesa Kääriäinen, Lasse Kanerva ja Timo Härkönen.

1994-95 Penttinen jatkoi valmentajana apunaan Pertti Pöyry. Joukkue sijoittui kahdeksan joukkueen itälohkossa kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Sami Kinnunen, Sampsa Kinnunen ja Aapo Teittinen.

1995-96 Valmentajana jatkoi nyt Pöyry. Joukkue voitti II divisioonan itälohkon ja voitti myös ensimmäisessä playoffissa Lieksan Hurtat, mutta hävisi toisessa UJK:lle. Parhaat pistemiehet olivat Lauri Kukkasniemi, Sami Kinnunen ja Timo Härkönen.

1996-97 Pöyry jatkoi valmentajana. Joukkue jäi itälohkossa kuudenneksi. Parhaat pistemiehet olivat Lasse Kanerva, Perttu Pullinen ja Harri Pöyry.

1997-98 Edustusjoukkueen toiminta siirrettiin junioriorganisaatiolle 1. syyskuuta. Pöyry jatkoi valmentajana. Seuran puheenjohtajana jatkoi nyt jo Juniori-Jukureita johtanut Arto Rantanen. Joukkue sijoittui II divisioonan 10 joukkueen 4-lohkossa viidenneksi ja joutui alempaan jatkosarjaan, mutta säilytti sarjapaikkansa. Parhaat pistemiehet olivat Lauri Kukkasniemi, Mika Kuronen ja Perttu Pullinen.

1998-99 Valmentajaksi tuli Risto Dufva apunaan Pekka Lipiäinen. Toiminnanjohtajaksi tuli Matti Turunen. Joukkue voitti 4-lohkon ja sijoittui ylemmässä jatkosarjassa viidenneksi. Tämä tiesi paikkaa Suomi-sarjassa seuraavalle kaudelle. Parhaat pistemiehet olivat Lasse Kanerva, Antti Karhula ja Jukka Pietilä.

1999-00 Valmentajana jatkoi Dufva apunaan Lipiäinen ja Jussi Kari. Joukkue voitti Suomi-sarjan etelälohkon, sekä Suomi-sarjan finaaleissa Kiekko-Vantaan. I divisioonan karsinnoissa Jukurit löi SaPKon otteluvoitoin 3-2 ja nousi seuraavaksi kaudeksi Mestikseksi muuttuvaan I divisioonaan. Parhaat pistemiehet olivat Herkko Suvanto, Antti Laakso ja Marko Tauriainen.

2000-luku

2000-01 Mestikseen noussut Jukurit ei arkaillut siirtomarkkinoilla. Joukkueeseen hankittiin mm. Petri Lehtonen, Pasi Järvinen, Tero Leinonen, Antti Karhula, Jani Väänänen, Tuomo Jormakka, Tommi Kovanen ja J-P Laamanen (joka siirtyi kesken kauden SM-liigan Ilvekseen). Valmentajana jatkoi Dufva apunaan Lipiäinen ja Kari. Puheenjohtajaksi tuli Seppo Simpanen. Kesken kauden joukkuetta vahvistettiin vielä Jani-Matti Loikalalla ja Jarno Tiilikaisella.

- Hyvä joukkue ja ihmettelen kuinka Risto Dufva sai kaikki tänne haalittua. Kivaa oli pelata ja ei voi valittaa mistään, muistelee Karhula.

Jukureiden ensimmäinen vastustaja Kalevankankaalla oli Uudenkaupungin Jääkotkat. Jukurit takoi taululle lukemat 8-2. Sankarina hääri Lasse Kanerva, joka iski neljä maalia. Historiallisen ensimäisen maalin laukoi Kovanen Mikko Hakkaraisen syötöstä.

Jukurit sijoittui runkosarjassa toiseksi TuTon jälkeen. Paras pistemies oli Jani Väänänen 20+30=50.

Pudotuspelit aloitettiin Diskosta vastaan. Jukurit jatkoi välieriin voitoin 3-0. Ratkaiseva ottelu Mikkelissä oli todellinen maraton-peli, sillä ratkaisevan maalin iski Tiilikainen ajassa 99.59.

Välierissä vastaan luisteli Hermes, jonka Jukurit pudotti pronssipeliin voitoin 3-1.

Finaalissa kohdattin TuTo. Mestaruus oli ensimmäisen kerran katkolla neljänessä kohtaamisessa Mikkelissä. Jukurit siirsi ratkaisun kaksi maalia iskeneen Niko Kantelisen johdolla kuitenkin Turkuun.

Jukurit voitti ratkaisevan pelin maalein 3-4. Voittomaalista vastasi oma kasvatti Mikko Nevanoja, joka oli runkosarjassa iskenyt ainoastaan yhden maalin. Jukureiden kannattajia oli paikalla useita linja-autollisia ja kannattajat toivatkin halliin huikean tunnelman.

- Finaalisarja on hyvin mielessä. Muutama jatkoaikapeli, kotona tappio, Turussa voitto ja viimeisen pelin yleisömäärä, Lasse Kanerva kertaa.

Joukkuetta juhlittiin täydellä Mikkelin torilla.

- Mielettömiä fiiliksiä jälkikäteen muisteltuna. Hotelli Nuijamiehen yläkerrassa seurasimme kuinka porukkaa valuu torille, Lehtonen kertaa.

Petri Lehtonen voitti pudotuspelien pistepörssin saldolla 6+11=17.

2001-02 Uusia pelaajia Jukureissa olivat mm. Mikko Liukkonen, Jari Korhonen, Jarno Honkonen, Miikka Männikkö ja Tommi Nikkilä. Pekka Saarenheimo, Jarmo Jokila ja Mikko Viitanen kävivät lainamiehinä hakemassa vauhtia uralleen Jukureista.

Jukurit voitti runkosarjan selvällä kahdeksan pisteen erolla ennen KooKoota. Paras pistemies oli Mikko Liukkonen 26+28. Kyseessä on Jukureiden yhden kauden maaliennätys. Liukkonen oli runkokosarjan pistepörssin toinen, korkeamalle ei yksikään sarvipää ole toistaiseksi yltänyt.

Pudotuspeleissä Jukurit teki historiaa ja voittamalla kaikki ottelusarjat puhtaasti, eli saldo oli 9-0.

Hermes kaatui helposti yhteismaalein 20-4. Välierissä Jukurit pudotti KalPan finaalista ja eteni finaaliin KooKoota vastaan. Mestaruuus ratkesi Mikkelissä ja Jukureiden 5-1 voittoa oli todistamassa Kalevankankaan ennätysyleisö 4375.

- Finaalit menivät puhtaasti ja ei sillä kaudella jäänyt epäselvää mestarista, kapteeni Kanerva muistelee.

- Finaalissa eivät paukut enää riittäneet. Etenimme finaaliin raskaamman kautta ja Jukurit meni sinne puhtaasti, tunnustaa KooKoo-paidassa luistellut ex-Jukuri Antti Karhula.

Paras pistemies on Petri Lehtonen 10+5=15.

2002-03 Joukkue jatkoi päävalmentaja Dufvan johdolla Mestiksen kärkijoukkueena. Puheenjohtajaksi tuli Jukka Toivakka. Seuran organisaatiota kehitettiin edelleen, mutta seuralle koitui myös merkittäviä taloudellisia kustannuksia jäähallin kunnostuksesta ja harjoitushallin olosuhteiden kohentamisesta.

Jukurit menetti edellisen kauden joukkueesta tärkeitä miehiä. Mikko Liukkonen, Lasse Kanerva, Jari Korhonen, Miikka Männikkö ja Petri Lehtonen jättivät joukkueen. Uusia sarvipäitä olivat esimerkiksi Juha-Pekka Hytönen, Olli Sipiläinen, Samuli Piiroinen, Tero Koponen, Ilkka Kallioinen ja Matti Kuusisto. Myöhemmin komean uran SM-liigassa pelannut Marko Kivenmäki pelasi Jukureissa kaksi ottelua ilman tehomerkintöjä.

Lehtonen palasi kuitenkin syksyllä Nyköpingistä Ruotsista takaisin Mikkeliin. Samalla mies sai selkäänsä legendaarisen #31. Aikaisemmat kaudet Jukureissa mies oli pelannut numerolla 20.

- Ilmoittivat syyksi, että en osaa puolustaa tarpeeksi hyvin, mutta taustalla oli myös taloudellisia syitä, Lehtonen muistelee.

Jukurit voitti runkosarjan. Paras pistemies oli Antti Laakso 24+18=42. Laakso iski UJK-pelissä (10-0) tehot 4+2, kyseessä on Jukureiden yhden ottelun maali- ja piste-ennätys Mestiksessä.

Pudotuspelit alkoivat Hermestä vastaan ja paikka välieriin aukesi voitoin 3-0. Kaksi ottelua ratkesi vasta jatkoajalla.

Välierissä kaatui Vaasan Sport voitoin 3-1. Tässäkin sarjassa kaksi ottelua ratkesi vasta jatkoajan jälkeen, molemmat ratkaisevat maalit laukoi Samuli Piiroinen.

Finaalissa vastaan luisteli Kiekko-Vantaa. Sarja tarjosi huikeita käänteitä kiekkojännäreille. Vantaa voitti kaksi esnimmäistä finaalia, mutta Mikkelissä Jukurit oli parempi. Vantaa johti neljättä finaalia aivan loppuhetkille ja valmistautui jo mestaruusjuhliin, mutta..

- Vantaan aitiossa oltiin jo puvut päällä ja juomien kanssa odottamassa, mutta Pasi Järvinen iski ottelun tasoihin, kertaa Ilkka Kallioinen.

Jatkoajalla Tero Koponen laukoi Jukureille voittomaalin (82.24) ja ratkaisu siirtyi Mikkeliin.

Varsinainen peliaika päättyi 1-1 ja mestaruus ratkaistiin jatkoajalla. Täysi Kalevankangas repesi ajassa 69.04. Petri Lehtonen iskiessä voittomaalin Antti Laakson syötöstä. Jukurit pääsi Juhlimaan kolmatta peräkkäistä mestaruuttaan.

- Maali on ja pysyy hyvin muistissa. Onnistunut veto, jonka jälkeen olikin sitten pelkkää huutoa. Kiekko on tallessa palkintokaapissa, sankari muistelee.

Samuli Piiroinen oli Jukureiden paras pistemies pudotuspeleissä 5+4=9.

2003-04 Valmennus jatkoi tutulla miehityksellä. Lopputalvesta joukkue kuitenkin koki raskaan menetyksen, kun valmentaja Jussi Kari menehtyi äkillisesti. Jyrki Aho liittyi valmennusryhmään ja keväällä Seppo Rantalaisesta tuli uusi toiminnanjohtaja.

Nimekkäimmät hankinnat olivat Tomi Lindfors, Mikko Strömberg, Esa Saksinen ja Ilkka Vaarasuo. Pitkään joukkueessa pelannut Niko Kantelinen siirtyi Ranskaan pelaamaan. Kauden aikana puolustukseen hankittiin Ville Hyrkäs ja Jussi Timonen, joka on ensimmäinen joukkueessa pelannut NHL-pelaaja. Jukuri-ikoni Lasse Kanerva palasi Norjasta ke

sken sopimuskauden.

- Meille oli tulossa toinen lapsi, joten päätimme palata kotiin, Kanerva muistelee.

Jukurit nappasi kolmannen perättäisen runkosarjan voiton, joka varmistui viimeisellä kierroksella Hokin kaaduttua. Runkosarjan mustin hetki oli tappio Vaasassa Sportille 9-2, sillä kyseessä on Jukureiden Mestiksen suurin tappio. Paras pistemies oli taas Petri Lehtonen 9+31=40.

Pudotuspelit aloitettiin Vantaata vastaan. Lohipaidat olivat taas hankala vastustaja ja Jukurit hävisi kaksi ensimmäistä kohtaamista. Sarvipäät nousivat kuitenkin jälleen kerran sillasta ja jatkoi pelejä voitoin 3-2.

Välierissä vastaan luisteli KooKoo. Jukurit eteni finaaliin 3-0, mutta KooKoo tarjosi tiukan vastuksen Jaakko Suomalaisen johdolla. Kaksi viimeistä kohtaamista ratkesivat vasta jatkoajan jälkeen. Ratkaisevan finaaliin vieneen osuman laukoi Kanerva.

Finaaleissa kohdattiin KalPa. Molemmat voittivat kotiottelunsa, mutta kolmas kohtaaminen Mikkelissä päättyi KalPan voittoon. Mestaruus oli katkolla Kuopiossa, mutta jälleen kerran Jukurit venyi jatkoajalla voittoon. Edellisen kauden tapaan voittomallin iski Tero Koponen. Jukurit johti ratkaisevaa peli Mikkelissä vielä päätöserässä, mutta KalPa nousi tasoihin ja edessä oli jälleen jatkoaika. KalPan Matti Tiihonen iski elämänsä maalin ja Jukurit joutui tyytymään hopeamitaleihin. Petri Lehtosen muistoissa hopea ei ole kirkastunut vuosien saatossa.

- Kolikon toinen puoli tuli koettua. Saimme maistaa lääkettä, mitä olimme aikaisemmin syöttäneet muille. Pelissä kaikki tuntui olevan meitä vastaan. Kiekko pomppi kaverille ja pettymys pelin jälkeen oli melkoinen, Lehtonen tiivistää.

Lehtonen oli joukkueen paras pistemies 4+5=9
2004-05 Tuntuvin menetys oli Ranskaan siirtynyt Petri Lehtonen. Uusia pelaajia olivat Juha Silvander, Juha Salmu, Joni Tuominen, sekä paluumuutajat Kai Tillanen ja Antti Karhula. Karhulan kausi jäi kahteen runkosarjan-peliin, sillä mies lähti hakemaan uusia haasteita Italiasta. NHL:n työsulun ansiosta myös Metiksessä nähtiin NHL-pelaajia. KalPan-paidassa Kalevankankaalla luistelivat Sami Kapanen ja Adam Hall, lisäksi Kimmo Timonen pelasi kauden aikana KalPassa.

Jukurit sijoittui runkosarjassa toiseksi KalPan jälkeen. Samuli Piiroinen oli tehokkain sarvipää 17+17=34.

Pudotuspelien ensimmäinen vastustaja oli Kirkkonummen Salamat. Jukurit eteni välieriin puhtaasti 3-0.

Välierissä vastaan luisteli Sport. Jukurit vei kaksi ensimmäistä kohtaamista ja sarja oli katkolla Mikkelissä. Sport iski voittomalin jatkoajalla ja sarja jatkui. Jukureissa puhutti vaasalaisten otteet, sillä Mikko Hakkarainen ja Juha Silvander saivat ottelussa tällin ja kausi oli paketissa. Sport voitti myös kaksi seuraavaa kohtaamista ja eteni finaaliin KalPaa vastaan.

- Johdettiin sarjaa ja meillä oli tilaisuus katkaista se kotona, mutta ei siihen pystytty, Tomi Lindfors muistelee.

-Jos kolme peliä voittaa ansaitsee jatkopaikan. Pronssipelit ovat aivan turhia pelejä, kuittaa kokenut Antti Laakso.

Pronssipelissä TuTo kaatoi Jukurit jatkoaikamaalilla Mikkelissä ja Jukurit jäi ilman mitalia.

Olli Sipiläinen tehokkain jukuri 4+3=7

2005-06 Jukurit palasivat jälleen voittokantaan. Tuttu valmennuskolmikko Dufva, Lipiäinen sekä Aho kasasivat jälleen Mikkeliin vahvan joukkueen.

Jukurit sai kaksi kaivattua paluumuuttajaa, sillä Petri Lehtonen ja Niko Kantelinen palasivat "kotiin". Lisäksi Mikkeliin muuttivat mm. Mika Niemi, Jaakko Suomalainen, Simo Mälkiä, Petri Koskinen, Mikko Mäenpää ja Jesse Welling. Tammikuussa joukkueeseen liittyi vielä Ilpo Salmivirta, joka debyytissään Jukureissa iski Vaasassa kolme maalia.

Jukurit voitti runkosarjan selvästi. Jukurit takoi Haukkoja vastaan taululle lukemat 15-3, mikä on joukkueen suurin voitto Mestiksessä. Mika Niemi teki ottelussa sarvipäiden yhden ottelun syöttoennätyksen viidellä syottöpisteellään. Lokakuussa Kalevankankaalla nähtiin Jukureiden ottelussa harvinainen tappelunujakka. Esa Hämäläinen, Simo Mälkiä ja Ari Kovanen kuittasivat kahinasta pelikiellot.

Lehtonen oli paras pistemies saldolla 17+27=54.

Jokipojat oli ensimmäinen vastustaja ja Jukurit eteni jatkoon 3-1. Jokipojat antoi tiukan vastuksen tulevan Jukuri-pelaajan Ari Reunasen johdolla.

- Ensin hävittiin Mikkelissä 1-0, toinen voitettiin kotona ja kolmas ratkesi Mikkelissä vasta viimeisessä erässä. No, viimeinen peli hävittiin sitten reilummin, Reunanen tiivistää sarjan.

Välierät Jukurit aloitti Hokkia vastaan. Kaksi ensimmäistä kohtaamista päätyi Jukureiden voittoon, mutta Hokki nousi vielä rinnalle. Ratkaisevan kohtaamisen Jukurit voitti selvästi ja palasi vuoden tauon jälkeen finaali-peleihin.

Jukurit kohtasi finaalissa Sportin, joka voitti ensimmäisen pelin Mikkelissä. Jukurit voitti seuraavat kolme kohtaamista ja joukkue pääsi juhlimaan Vaasassa neljättä mestaruuttaan, mikä oli herkkua monelle pelaajalle. Ottelun jälkeen Risto Dufva ilmoitti vetäytyvänsä Jukureiden valmentajan paikalta.

- Ehkä makein mestaruus, sillä oli todella hienoa palata kultakantaan. Riston ilmoitus pelin jälkeen bussissa oli melkoinen shokki, Petri Lehtonen kertaa.

- Todella hienoa hiljentää halli ja voittaa mestaruus Vaasassa, Ilkka Kallioinen myhäilee.

Mika Niemi oli tehokkain pelaaja pleijareissa 4+6=10.

2006-07 Uusi valmentaja oli puolustaja-legenda Reijo Ruotsalainen ja kakkosvalmentajaksi valittiin Pasi Parviainen. Andreas Sundinin ansiosta joukkueessa nähtiin tauon jälkeen ulkomaalaisväriä. Ossi Pellinen, Tuomas Tikkanen, Ari Reunanen, Turo Asplund, Lauri Kinos ja Eero Hyvärinen olivat myös uusia pelaajia Jukureissa, lisäksi joukkueeseen liittyivät kauden aikana myös Timo Kuuluvainen ja Tuomas Immonen. Sundinin lisäksi joukkueessa nähtiin kauden aikana kaksi muutakin ruotsalaista pelaajaa Patrik Bäärhielm ja vain yhden ottelun pelannut Daniel Wågström.

Sarja alkoi hyvin, mutta loppuvuodesta alkoivat huhut liikkua Ruotsalaisen ja joukkueen välistä ongelmista. Tammikuussa Jukurit hävisi Jokipojille ja Ruotsalainen sai lähteä. Peräsimeen astui kokenut kiekkomies Pekka Lipiäinen.

- Alku mentiin vielä innostuksen voimalla, mutta homma meni sitten miten meni. Olihan se homma aika puuhastelua, kuittaa Petri Lehtonen.

Jukurit sijoittui runkosarjassa kolmanneksi Sportin ja TuTon jälkeen. Jukurit kaatoi Salamat kotona 14-5 ja kyseessä on Mestiksen yhden ottelu maaliennätys. Petri Lehtonen iski Jukureiden yhden kauden piste-ennätyksen 19+37=56. Sundin ja Pellinen laukoivat yli 20 maalia.

Pudotuspelit aloitettiin Jokipoikia vastaan. Jukurit eteni jatkoon voitoin 3-0. Jokipojille jäi jossiteltavaa, sillä ensimmäisen kohtaamisen jatkoaikamaali, jonka laukoi Ilkka Kallioinen, ei joensuulaisten mielestä ollut maali. Kolmas ratkaiseva kohtaaminen Mikkelissä ratkesi myös vasta jatkoajalla Pellisen toimesta.

- Tasaisia pelejä ja viimeinen olisi voinut päättyä miten vain, mutta onneksi kääntyi meille. Olimme kevään myötä pystyneet kasvamaan joukkueena, sillä jokaisessa pelissä olimme tappiolla ja pystyimme nousemaan voittoon, arvioi Ari Kovanen.

Välierissä Jukurit kohtasi TuTon, joka saapui sarjaan allaan 22 voitetun pelin putki. Jukureiden kokenut joukkue eteni kuitenkin finaaliin voitoin 3-1.

- Saimme vastustajan ykkösketjun pidettyä kurissa ja tuntuivat olevan aika aseettomia meitä vastaan. Pudotimme jatkosta Jokipojat 3-0 ja TuTon 3-1, mutta silti natistiin, että voitimme tuomareiden avulla ja näyttelemisellä, mutta en nähnyt tuomarin tekevän meille yhtään maalia, muistelee Janne Jaakkola.

Finaalissa vastaan luisteli kauden yllättäjä Kajaanin Hokki. Jukureilla eivät paukut enää riittäneet ja Hokki vei mestaruuden puhtaasti 3-0.

- Loppukaudesta alkoi näkyä se, mitä alkukaudesta olitiin jätetty tekemättä. Jos olisimme olleet fyysisesti kunnossa, niin henkisesti raskaat jatkoaikatappiot olisi pystynyt käsittelemään erilailla, arvioi Lehtonen, joka oli joukkueen tehokkain pelaaja myös pleijareissa 2+8=10.

Tappiosta huolimatta Jukurit pääsi pelaamaan SM-liigan viimeistä joukkuetta KalPaa vastaan tasonmittaus-sarjaa. KalPa vei sarjan puhtaasti 4-0, mutta Jukurit antoi tiukan vastuksen.

- Jos muutama pikkujuttu kahdessa ensimmäisessä kohtaamisessa olisi pomppinut toisin, olisi taistelusta voinut tulla erillainen, Lehtonen pyörittelee.

2007-08 Joukkue lähti kauteen valmentajinaan Kari Makkonen ja Pekka Lipiäinen. Jukuri-ikoni Lasse Kanerva löi luistimet naulaan. Lokakuussa Jukurit jäädytti miehen pelinumeron 24 TV-pelissä Jokipoikia vastaan. Tärkeimmät hankinnat olivat Joni Myllykoski, Jesse Uronen ja Jussi-Mikko Makkonen.

Keväällä mukaan saatiin kokenut puolustaja Mika Rontti. U20-maajoukkueen ketju Sakari Salminen-Joonas Kemppainen-Nico Aaltonen haki pelituntumaa MM-kisoihin Jukureista, lisäksi liigavauhtia hakivat Erkka Leppänen, Henrik Forsberg, Markku Erholtz ja Samuli Piiroinen.

Runkosarjassa sijoitus oli kolmas. Vuodenvaihteessa Jukureiden peli oli melkoista vuoristorataa. Viiden ottelun voittoputkea seurasi neljän ottelun tappioputki, mikä on Jukureiden pisin tappioputki Mestiksessä. TuTo aiheutti joukkueelle historian rumimman
kotihäviön maalein 2-8. Petri Lehtonen oli jälleen pörssikärki 15+22=37.

Pleijarit aloitetti Sportia vastaan. Jukurit vei ensimmäisen kohtaamisen, mutta punapaidat veivät kaksi seuraavaa, joten Jukurit lähti Vaasaan veitsi kurkulla. Kokenut joukkue nousi kuitenkin sillasta ja eteni jatkoon 3-2. Ensimmäinen kohtaaminen Mikkelissä sai myös ikävää julkisuutta vaasalaisten kannattajien rähinöinnin vuoksi.

Välierissä vastustaja oli Hokki, joka vei kaksi ensimmäistä kohtaamista, mutta Jukurit nousi taas kerran rinnalle. Taistelu ei kuitenkaan riittänyt ja Hokki vei viimeisen kohtaamisen 6-2.

- Ei jossiteltavaa. Parempi hävitä kunnolla, eikä jossitella vaikka tuomarivirheestä. Kaksi ekaa peliä pelattiin hyvin ja pienellä tuurilla olisi ne voitettu. Ratkaisevassa pelissä kaveri iski nopeasti kolme maalia. Toisen erän jälkeen oli tilaisuus tulla vielä peliin mukaan, mutta ei pomppinut. Parempi meni jatkoon, tiivistää Jesse Uronen.

Pronssipelissä Jukurit kaatoi KooKoon 4-2 ja mitalit maistuivat pienen sulattelun jälkeen. Kapteeni Timo Kuuluvainen oli isossa roolissa ja iski komeat tehot 6+7=13.

- Vaikea ja vaihteleva kausi. Välillä pelasimme todella hyvin ja välillä huonommin.

Mukava muisto mitali kuitenkin on, Kuuluvainen arvoi.

2008-09 Jukurit lähti kauteen Kari Makkosen johdolla, Pekka Lipiäinen toimi apuvalmentajana. Joukkue koki pahoja menetyksiä, kun edelliskauden parhaimmat pelaajat lopettivat uransa tai siirtyivät muualle. Muun muassa Antti Laakso ja Petri Lehtonen lopettivat uransa Mestis-tasolla. Tärkeimpiä vahvistuksia olivat Iivo Hokkanen ja kanadalainen Kory Baker. Joukkueessa nähtiin kauden aikana myös tehokkaasti pelanneet Tuomas Muhonen ja Carlo Grünn, jotka kuitenkin siirtyivät muualle ennen siirtorajan umpeutumista.

Bakerin lisäksi joukkueessa nähtiin muutenkin ulkomaalaisväriä, sillä myös Ranskan maajoukkuepakki Nicolas Besch kiekkoili koko kauden Jukureissa. Venäläinen Aleksei Miasnikov puolestaan aloitti kauden Mikkelissä, mutta sopimus purettiin peliajan jäätyä vähäiseksi.

Jukurit pelasi ennen sarjan alkua kahdeksan harjoitusottelua, joista joukkue voitti neljä. Mestiksen runkosarja alkoi Jukureiden osalta mollivoittoisesti, sillä joukkue onnistui voittamaan yhdeksästä ensimmäisestä ottelustaan vain kaksi. Tämä riitti seurajohdolle, ja Kari Makkonen sai tehdä tilaa päävalmentajan paikalta Pekka Lipiäiselle hävityn Jokipojat -ottelun jälkeen. Lipiäisen apuvalmentajaksi palkattiin Timo Turunen.

- Voitimme SaPKon vaivoin kotona ja Kouvolassa hävisimme hyvästä pelistä huolimatta. Seuraavana päivänä hävisimme kotona Jokipojille ja tappion jälkeen tuska kopissa oli käsin kosketeltavissa, Jukureiden kapteeni Ilkka Kallioinen kertaa kauden vaikeimmat hetket.

Jukureiden kurssi kääntyi Lipiäisen alaisuudessa nousuun ja voittoja alkoi tippumaa. Sarjasijoitus ei kuitenkaan muuttunut merkittävästi, vaan Jukurit majaili sijoilla 7-9. Jukurit ei onnistunut kääntämään niukkoja tappioita voitoiksi, vaan joukkue koki kauden aikana peräti 12 yhden maalin tappiota.

- Mestis on tällä kaudella ennätys tasainen. Viime kaudella pudotuspelipaikkaan riitti 60 pistettä, tällä kaudella pitäisi todennäköisesti saada lähemmäs 70 pistettä, kertoi Lipiäinen tammikuussa.

Jukurit kävi lopulta kovan taistelun viimeisestä pudotuspelipaikasta Lempäälän Kisan kanssa. Ratkaisu venyi runkosarjan päätöskierrokselle joukkueiden keskinäiseen kohtaamiseen. Jukurit hävisi ottelun maalein 4-2, ja seura jäi ensimmäistä kertaa sen Mestis-historian aikana ulos pudotuspeleistä 67 pisteellään.

Jukurit pelasi helmikuussa myös yhden ottelun ulkojäillä, kun SaPKo juhlisti 80-vuotistaivaltaan.

Turo Asplund voitti Jukurien sisäisen pistepörssin saldolla 9+26=35.

Historiikin ovat koostaneet

1970-2000: Jari Mattila,
1973-1974: Leena Rodriguez
2000-2008: Jesse Kemppainen
2008-2009: Ville Hänninen
Heikki Juselius

Päivitetty 2.11.2016.