Paluu luontaiseen rooliin houkutti Miikka Pitkäsen Mikkeliin

Jukurien hyökkääjistö sai aimo annoksen lisää savolaista juonikkuutta, kun Miikka Pitkänen matkasi Kuopiosta kohti Etelä-Savoa. Taiturimaiselle Pitkäselle on uudessa ympäristössä tarjolla hänen kaipaamansa keskushyökkääjän rooli, jossa hyökkääjä kokee saavansa vahvuutensa parhaiten näkymään.

Pelinrakentajana itseään pitävä Pitkänen haluaa jatkossa kunnostautua myös maalintekijänä.


Miikka Pitkäsellä on edessään uudenlainen kausi. Savon herruustaistelut ohjelmassa pysyvät mukana, mutta puoli niissä vaihtuu, kun kasvattajaseura KalPan paidan sijaan hän pukee päälleen vanhan paikalliskilpailija Jukurien peliasun.

Kevään Pitkänen kuitenkin harjoitteli pääosin vielä tutuissa Kuopion maisemissa. Pienen vamman parantelu piti hyökkääjän poissa jäältä, joten hän keskittyi fysiikkaharjoitteluun kotikulmilla.

- Tykkään treenata joukkueen kanssa, mutta myös yksin. Hyvin on mennyt sen suhteen ja mies alkaa olemaan täydessä kunnossa, niin se on hyvä juttu, Pitkänen kertoo.

- Ekan testiviikon olin Mikkelissä ja nyt viimeisen yhteisen viikon olin kanssa. Pääsi jätkien kanssa olemaan, niin ihan kivaa oli ja juttu lensi hyvin.

Aivan yksin ei Pitkäsenkään tarvinnut kuitenkaan harjoitella. Treeniseuraa ja sparrausta tarjosi hänen tyttöystävänsä Maja, joka pelaa jalkapalloa KuPSin naisten liigajoukkueessa.

- Se on sillä tavalla kiva, kun molemmat ovat urheiluhommassa, niin sieltä tulee kanssa tukea. Tykätään molemmat myös golfata, niin se on sellainen yhteinen harrastus, missä pääsee sitten viettämään aikaa yhdessä. Treenijutuissa tietysti myös on apua, että ymmärtää toista, milloin on treenejä ja raskaita päiviä. Paljon on apua Majasta siinä, Pitkänen toteaa.

Golfin pelaaminen onkin Pitkäsen kesän ykkösharrastuksia. Viheriöllä pääsee rentoutumaan ja samalla viettämään yhteistä aikaa tyttöystävän kanssa.

- Oli kiva, että viime kaudella Maja sen green cardin suoritti, niin on päästy yhdessä viheriöille. Se on ihan rentouttavaa olla tyttöystävän kanssa siellä. Eikä ole niin syyllinen olo kuin jos olisi yksikseen pelaamassa, naurahtaa Pitkänen.

Kiekollista taituruutta ja rankkarikikkoja

Jukurit on Pitkäselle uran kolmas liigaseura, sillä 26-vuotias hyökkääjä on edustanut KalPan lisäksi aiemmin myös KooKoota. Viimeiset kolme kautta kuluivat KalPan miehistössä, jossa hänen roolinsa löytyi pitkälti laidalta.

Yksi isoimmista syistä Mikkeliin siirtymiselle olikin roolin muutos. Jukureissa Pitkäselle kaavaillaan keskushyökkääjän paikkaa, jonka hyökkääjä myös kokee itselleen luontaisemmaksi pelipaikaksi. Uransa parhaat, 33 ja 48 pistettä tuottaneet kaudet hän pelasi juuri keskushyökkääjänä KooKoossa muodostaen tehokkaan tutkaparin Malte Strömwallin kanssa.

- Sentterinä pääsee enemmän kiekkoon ja omat vahvuuteni ovat kiekollisessa pelissä sekä sellaisessa kiekon jakamisessa vauhtiin. Itse kun en ole terävin jaloistani ja laiturin roolissa on paljon sellaista stop and go’ta ja paikaltaan lähtemistä. Sentterinä pääsee tekemään asioita pienestä liikkeestä ja rytmittämään peliä, mikä on myös oma vahvuus. Sitä kautta pääsen tuomaan enemmän esiin kiekollista taitoani, Pitkänen avaa vahvuuksiaan.

- Se vaatii itseltäni paljon ja tietysti ketjun kanssa pitää onnistua. Meillä oli silloin Kouvolassa hyvä ketju ja se tietysti auttaa, kun ketjukaverit ovat niin sanotusti samalla sivulla. Tästäkin joukkueesta löytyy varmasti monta pelaajaa, joiden kanssa peli luistaa.

Vaikka Pitkäsen vahvuudet ovatkin kiekon liikuttelussa ja hän pitää itseään enemmän pelinrakentajana, niin lähtee hyökkääjän laukaus myös melko sähäkästi. Pitkänen kertookin, että viime vuosina pelaamiseen on haettu lisää suoraviivaisuutta.

- Vähän liian useinkin tulee katsottua kaveria, että minne voi syöttää, vaikka olisikin itsellä parempi paikka ampua. Sitä olen työstänyt paljon vuosien aikana ja varmasti työstän jatkossakin, että haluan tehdä maaleja. Olen tehnyt laukauksen eteen paljon töitä ja koitetaan nyt muuttaa sitä mentaliteettiäkin, että paikan tullen ei etsitäkään sitä syöttöä, vaan uskalletaan laukoa itse.

Pehmeitä käsiään Pitkänen on hyödyntänyt monesti myös voittomaalikisoissa, joissa hän muun muassa viime kaudella teki kaikkiaan seitsemän maalia. Ratkaisumallit ovat muuttuneet vuosien varrella jonkin verran ja edelleen niitä hiotaan harjoitusten jälkeenkin.

- On minulla sekä vasemmalle että oikealle molemmille ainakin kaksi vakioratkaisua. Nykyään olen mennyt enemmän siihen, että katson mitä veskari tekee. Ennen olin ehkä enemmän, että yksi harhautus, jolla mennään ja se toimi tiettyyn pisteeseen asti. Veskarit rupesivat sitten lukemaan sitä pois, niin piti ruveta miettimään miten veskari sijoittuu ja mitä saattaa miettiä. Sen olen nyt todennut hyväksi, että katsotaan veskaria ja sen mukaan tehdään ratkaisu, mitä lähdetään yrittämään.

- Paljon on mietitty omien maalivahtienkin kanssa, että mikä saattaisi mennä kenellekin ja mikä on hyvä harhautus. Kyllä sitä joka vuosi on yritetty keksiä aina joku uusi kikka, ettei veskarit pysty skouttaamaan niin hyvin millaista kikkaa tulee.

Ulkojäät maistuvat nykyäänkin

Monet ja taas monet jääkiekkoilijan alun innostus lajiin on lähtenyt ulkojäiltä. Näin on myös Pitkäsen kohdalla ja ulkojäiden merkitystä hän korostaakin monessa yhteydessä. Joukkueharjoitusten päälle nuorempana omalla ajalla tehtyjen treenien tuloksia nähdään nyt ammattilaiskentillä.

- Isän kanssa käytiin todella paljon ulkojäillä pienenä ja sieltä on paljon tullut oppia tuohon kiekonkäsittelyyn. Se oli hienoa aikaa kyllä, kun Toivalan ulkojäillä isän kanssa vedettiin syöttöä ja vaikka minkälaista drilliä. Kesäisin tuli lauottua puukuulaa autotallissa ja kaikenlaisia kisoja tehtyä isän kanssa. Siitä on ollut iso apu ja on edelleen, muistelee Pitkänen.

Ulkojäät kuuluvat vielä nykyäänkin Pitkäsen talveen ja viime vuosien hieman heikot olosuhteet harrastuksen kannalta harmittavatkin.

- Kyllä siellä joka talvi tulee vähintään kerran käytyä. Nyt se on vähän jäänyt, kun talvet ovat olleet vähän huonoja ja ulkojäitä ei monessa paikassa ole ollut. Kouvolassa kävin esimerkiksi monesti sunnuntaisin vapaapäivänä pyörimässä jäällä, kun siinä pesäpallokentällä oli jää ja hauskaa se oli edelleen.

Innokkaiden tulevaisuuden kiekkotähtien näkeminen pelin parissa on Pitkäsen mukaan myös merkittävä osa ulkojääpelien viehätystä.

- He katsovat innolla ja tulevat juttelemaan. Pieniä pelejä pelaa heidän kanssaan, niin se on kyllä kivaa. Huomaa myös, että nykypäivän lapset ovat rohkeampia. Ei olisi itse lapsena uskaltanut mennä kopauttamaan polveen ja juttelemaan, mutta se on hieno juttu, että nyt uskalletaan, Pitkänen toteaa hymyssä suin.

Uudessa kotikaupungissakin Pitkänen pyrkii mahdollisuuksien mukaan jatkamaan ulkojäillä käymistä.

- Jos jotkut hyvät ulkojäät löytyy, niin varmasti menen, hyökkääjä toteaa epäröimättä.

"Jokainen joukkue on varmasti laittanut tähtäimen nyt meidän selkään"

Viime kausi ei sujunut KalPalta ja Pitkäseltä suunnitelmien mukaan, vaan kuopiolaisjoukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle, eikä Pitkänenkään saanut itsestään parasta irti. Vaikea kausi on kuitenkin jo pyyhitty pois mielestä ja katse suunnattu eteenpäin.

- Vaikka treenaaminenkin on mukavaa, niin pelejä vartenhan tätä hommaa tehdään. Innolla jo odottaa elokuuta, että alkaisi pelit.

Tulevalla kaudella ohjelmassa olevat CHL-pelit innostavat vain entistä enemmän Pitkästä, joka KalPan kanssa pelasi turnauksessa kolmena kautena.

- Se on iso tavoite meille tälle kaudelle pärjätä siellä. Kivempi niitä CHL-pelejä on pelata kuin harjoituspelejä, koska siinä peleillä on heti merkitystä. Itse tykkään siitä formaatista paljon, kun pääsee pelaamaan eri maiden huippujoukkueita vastaan ja näkee sitä kansainvälistä tasoa.

Viime syksynä kauden alkaessa Jukurit rankattiin sarjan häntäpäähän, mutta viime kauden menestyksen myötä asetelmat ovat uuteen kauteen lähdettäessä hieman erilaiset. Pitkänen uskoo joukkueen menestysmahdollisuuksiin kuitenkin vakaasti.

- Kilpailukykyinen porukka meillä on tähän sarjaan. Paperilla todella hyvä porukka ja se pitää sitten lunastaa kentällä peleissä ja pelata sen mukaisesti.

- Jokainen joukkue on varmasti laittanut tähtäimen nyt meidän selkään. Ei mennä enää pikkuisena jukurijoukkueena kentälle, vaan varmasti kaikki katsovat, että nuohan pelasivat hyvin viime vuonna. Meidät otetaan huomioon varmasti ihan eri tavalla.

Henkilökohtaisella tasolla Pitkänen ei ole asettanut itselleen selkeitä tavoitteita kaudelle, vaan uskoo hyvän suoritustason johtavan myös hyvään lopputulokseen.

- Olen ehkä vähän sellainen, että en aseta hirveästi tavoitteita. Menen enemmän päivä kerrallaan ja yritän kehittää itseäni pelaajana sekä ihmisenä koko ajan. Pyrkii olemaan vain paras versio itsestään joka pelissä, niin se kantaa sitten hedelmää.