13.01.2020 16:13
Yli 30 kysymystä ja vastausta Jukureista
Lue Jukka Holtarin, Miika Roineen, Jukka Toivakan ja Heikki Viitikon vastaukset kannattajien kysymyksiin!
Jukurien kausi on sujunut odotuksiin nähden alavireisesti. Pyysimme teiltä, hyvät kannattajat, yhteistyökumppanit ja katsojat, mieltänne askarruttavia kysymyksiä. Niitä tuli paljon – kiitos jokaisesta!
Urheilua koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet Jukurien urheilujohtaja Jukka Holtari (JH) ja kapteeni Miika Roine (MR), toimistoa, hallintoa ja omistajia koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet toimitusjohtaja Jukka Toivakka ja hallituksen jäsen Heikki Viitikko.
Yksittäisiä pelaajia koskeviin (jatkosopimukset, peliesitykset, jne) kysymyksiin ei ole vastattu.
Mikä on perussyy taapertamisen takana? Millaisia muutoksia tämän kauden joukkueeseen haettiin? Onnistuttiinko niissä?
Ennen kauden alkua tunnistettiin monia keskeisiä aiempien kausien ongelmia: tiukkojen pelien kääntäminen voitoksi, tappioputkien katkaisukyky, kolmen pisteen voittojen kerääminen ja vaisu hyökkäyspeli.
Elokuusta alkaen on haettu hyvärytmistä suorahyökkäyspeliä, jossa punaviiva ylitetään hyvänä rintamana, peli jatkuu nauhana ja välittömänä paineena päädyssä vahvoilla tukitoimilla tuettuna. Niin sanotulla yhteistyökiekolla pystytään paikkaamaan yksilötason pelaajapuutteita, mutta silloin systeemin pitää toimia täydellisesti. Emme ole tässä onnistuneet kaikilta osin ja pysyvästi vielä tällä kaudella.
Puolustuspäähän haluttiin enemmän pelinavaamiskykyisiä pelaajia, jotka pystyvät käynnistämään tehokkaasti hyökkäyksiämme. Alkukaudesta pääsimme tässä eteenpäin, mutta syksyn mittaan kilpailuetumme on tasaantunut.
Myös erikoistilanteet (ylivoima, alivoima, yv 2, av 2, 3 vs 3, aloitukset, im) tunnistettiin kehityskohteiksi jo kauteen lähtiessä, mutta niidenkin osalta työ on edelleen kesken. Esimerkiksi alivoimalla aloitukset ovat olleet huonommalla tasolla kuin viime kaudella, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että kahden minuutin alivoima tuntuu kolmen minuutin alivoimalta.
Alusta lähtien on uskottu ja uskotaan edelleen sekä joukkueen sisällä että ulkopuolella, että joukkueessa on riittävästi osaamista ja ratkaisukykyä menestykseen. Olemme halunneet, että joukkue pysyy yhtenäisenä, eikä lähdetä tolkuttomaan pelaajaralliin. Joukkueessamme on 5–8 pelaajan ydinjoukko, joka kykenee kantamaan joukkuetta. Tämä on onnistunut aika ajoin, mutta ei täysin pysyvänä mallina.
Marras-joulukuu on aikaa, jolloin kärkijoukkueilla peli kehittyy. Meillä niin ei käynyt, vaan joukkue joutui tappioputkeen. Myöskään maalivahtiduoa ei ole kyetty mm. loukkaantumisten vuoksi hyödyntämään riittävästi.
Kokonaisuudessaan pelaajien kehittyminen ei ole tähän mennessä onnistunut kuten joukkueen arvojen mukaisesti odotettiin. Jukurit on seura, jonka elinehto on yhteisön jäsenten kasvu uudelle tasolle. Kasvuun ja kehittymiseen liittyy paljon työtä, vaivaa ja kykyä kohdata erilaisia vastoinkäymisiä vastaantulojärjestyksessä. (JH)
Mihin asioihin joukkueen osalta voi olla tyytyväinen?
Joukkue on pitänyt kiinni kauden alussa asettamistaan tavoitteista eli sitkeydestä, ilmapiiristä, työmoraalista ja asenteesta. Työ ei ole palkinnut tuloksellisesti, eikä tuloksesta ole saatu voimaa kuten olisi haluttu ja tarvittu.
Tälle kaudelle on panostettu moniin joukkueen ja pelaajien kehitystä tukeviin asioihin kuten fysioterapiapalveluihin, hierontoihin ja henkiseen valmennukseen, jotka olivat aiemmin huonolla tolalla. Seurayhteistyösopimus SaPKon kanssa on seutukunnalle ja yksittäisille pelaajille arvokas asia. (JH)
Miksi valmentajalle annettiin potkut, vaikka taisteltiin kymppisijasta? Oliko valmentajan vaihtaminen välttämätön juttu?
Henkilö- kuten tässä tapauksessa valmentajavaihdoksia ei tehdä koskaan nopealla harkinnalla.
Seurajohdon tehtävänä on tehdä pitkällä aikavälillä Jukurien etujen mukaisia ratkaisuja. Uskomme, että Marko Kauppisen työtapojen ja vaatimustason linjaukset kannattaa ajaa sisään joukkueessamme jo tänä keväänä. (JH)
Kenen idea oli ilmoittaa valmentajan vaihdoksesta kesken kauden ja kenen idea oli tehdä tämä vaihdos juuri nyt?
Jääkiekossa monet keskeiset pelaaja- ja valmentajasopimukset tehdään nykyisin jo hyvissä ajoin, käytännössä marraskuussa. Valmentajat haluavat tietää seuraavan kauden suunnitelmansa mahdollisimman aikaisin, ja samoin monet pelaajat haluavat tietää seuraavan kauden valmentajan ennen kuin pelaajasopimus syntyy. Tämä koskee sekä joukkueessa jatkavia että ulkopuolelta tulevia pelaajia. Näin oli myös tällä kaudella.
Kun olimme tilanteessa, jossa joukkueen sisällä ja ulkona (nykyinen valmennustiimimme, seuran johto, pelaajamme, pelaaja-agentit, meidän kanssamme kaudesta 2020–2021 neuvottelevat pelaajat) tiedettiin ensi kauden päävalmentaja, oli perusteltua kertoa asiasta välittömästi myös julkisuuteen. Nämä asiat tulevat joka tapauksessa julki 1–2 viikon sisällä. Silloinen päävalmentaja halusi myös tiedon julki. Tällaisessa hankalassa tilanteessa paras urallani oppimani ohje on: ”jos et tiedä, mitä sanoa, kokeile totuutta”. (JH)
Miksei vaihdettu koko valmennustiimiä?
Jukurien etu ei olisi toteutunut siinä tapauksessa. (JH)
Miksei joukkueeseen haettu uutta ykkössentteriä syksyllä?
Valmentajat määrittelivät, että mahdollinen uusi hankinta pitää olla selvästi parempi kuin nykyiset sentterimme ja hänen pitää tuoda peliin jotakin sellaista, mitä meillä ei jo ennestään ole. Keskitalven pelaajamarkkinoilta meidän resursseillamme tällaista pelaajaa en ole löytänyt. Tämä riski tiedostettiin valmennuksessa ja seurajohdossa, kun Weigelin luopumisesta tehtiin päätös. (JH)
Joukkueesta tuntuu kadonneen tunne, yhtenäisyys ja äärimmäinen halu voittaa, peli näyttää laiskalta ja haluttomalta. Onko niin ja mitä sille on tehtävissä?
Jännittävä, kipsissä oleva, pelokas ja yliyrittävä pelaaja näyttää pelissä usein aliyrittävältä ja haluttomalta. Tällaista vertauskuvaa olen mielessäni pyörittänyt: kun menet huonekalukauppaan ja ostat 180 senttimetriä leveän sohvan, sohva on myös kotona 180 senttimetriä leveä ja sopii suunniteltuun tilaansa. Kilpaurheilijan erityispiirre on, että hänen 180 senttimetrin todellinen pituus heiluu henkisillä senttimetreillä mitattuna 150 ja 200 sentin välillä. Lääke tähän on usko: usko on joukkuelaji eli sen luomiseen, ylläpitämiseen ja erityisesti sen vahvistamiseen tarvitaan joukkovoimaa. Joukkovoimaa työstämme nyt uuden päävalmentajamme kanssa.
Usko ei perustu tunteeseen, vaan se on päätös. Päättää uskoa johonkin, vaikka rationaaliset tekijät eivät sitä erityisesti tukisikaan. Usko ei ole uskoa, jos siitä ei ole valmis maksamaan hintaa. Silloin kun asiat sujuvat ja homma rokkaa, ei juuri hintaakaan tarvitse maksaa. Mutta sitten kun on vaikeaa ja vastoinkäymisiä, happotestataan myös usko. Olemme nyt tässä happotestissä. (JH)
Mistä kaksi viimeistä rökäletappiota johtuvat? Mitä aiotaan tehdä, etteivät ne toistu?
Pelaajiemme sanoin: treenattuamme kauden laadukkaimman ja vaativimman treeniviikon, pelasimme kauden huonoimman otteluviikonlopun. Valittu linja on, että yksi surkea viikonloppu ei voi muuttaa sitä, mitä joukkue on nyt lähtenyt tekemään. Tehtävänämme on etsiä valmennuksen ja joukkueen kanssa mahdollisia kehityksen alkulähteitä, joista löytyy vielä meille käyttämätöntä potentiaalia. Pelaajat ja valmentajat uskovat, että tekemällä tuolla tasolla arjen laatua kolmen pisteen voitot tulevat lähemmäksi kuin pelkällä puheella ja hyvillä palavereilla. (JH)
Onko joukkueella haluja playoffseihin?
Se on ollut kauden alusta asti tärkein mitattavissa oleva tavoitteemme pelaajakehityksen lisäksi. Tällä hetkellä pelaamme ensisijaisesti ns. hyvää viikkoa, eli keskitymme nostamaan tasoa arjen laadulla ja sitä kautta otteluesityksemme tason nousua. Yksittäinen ottelu on aina tärkein käyntikorttimme ulospäin. (JH)
Mikä on pelaajien vastuu tässä tilanteessa?
Ammattilais- ja kilpaurheilussa kaikilla on vastuu omasta toiminnastaan. Tämä on tiedostettu joukkueessa. (JH)
Mihin pelillisiin asioihin nyt kevätkaudella keskitytään?
Pelilliset ja harjoitteluun liittyvät asiat menevät käsi kädessä. Ensi alkuun haluamme puolustaa lyhyemmin ja hyökätä pidemmin. (JH)
Millaisia muutoksia ensi vuoden joukkueeseen on tulossa? Miten aiotte saada uskottavuuden takaisin?
Joukkueen rakentuminen on hyvällä mallilla, tällä hetkellä Liiga-joukkueellamme on ensi kaudeksi pelaajasopimuksia 16–17 ja lisäksi pelaajia, jotka pelaavat todennäköisesti ison osan ensi kaudesta A-nuorissa. Yksi muutos on, että lahjakkaat nuoremme ovat vuoden kokeneempia ja tämä kokemus tarkoittaa, että he ovat jo käsitelleet myös vaikeita Liiga-viikkoja ensimmäisen kerran ammattilaisurallaan. Joukkueeseen on tulossa sopivasti vaihtuvuutta. (JH)
Mitkä fiilikset pelaajilla on aina pelin jälkeen?
Hävityn pelin jälkeen todella huonot ja pettyneet, ja nyt erityisen pettyneet, kun tappioita on tullut paljon. Jokainen pelaaja joukkueessa tuntee vastuunsa. Tulos määrittää tunnelman täysin. (MR)
Mahtoiko viikonlopun pelien surkea taso olla jonkinasteinen protesti pelaajilta valmentajavaihdokseen?
Ei missään tapauksessa. Joukkueessa on ollut ja on edelleen sisäisesti hyvä henki. (MR)
Mitä tapahtuu kopissa erätauoilla? Tuntuu, että erätauoilta joukkue tulee lannistuneena pois.
Normaaleista rutiineista pidetään kiinni: osa ottaa varusteita pois, osa vaihtaa mailaan eristysnauhat ja niin edelleen. Valmentaja puhuu ja käy läpi olennaisia asioita. Erätauoilla ei tapahdu siten mitään normaalista poikkeavaa. (MR)
Onko mentaalivalmentajia käytetty oikeasti?
On, he ovat työskennelleet joukkueen kanssa koko kauden ajan tavaten pelaajia käytännössä viikoittain Mikkelissä. Mentaalivalmentajat käyvät sekä ryhmäkeskusteluja että kunkin pelaajan kanssa kahdenkeskisiä keskusteluja. Pelaajat ovat itse saaneet päättää, kuinka paljon he hyödyntävät henkilökohtaista mentaalivalmennusta. Konkreettinen esimerkki tilanteesta, jossa henkistä valmennusta on käytetty: Eeva ja Will opettavat pelaajaa tarkkailemaan omaa kehittymistään omassa suorituksessa ja pelaajaa pitämään ajatuksen sellaisissa asioissa, joihin hän voi henkilökohtaisesti vaikuttaa. Yksittäisessä jääkiekko-ottelussa ottelun lopputulokseen vaikuttaa niin moni pelaajasta riippumatonkin asia kuten oman pelikaverin tai vastustajan onnistuminen tai virhe. Pelaajan kehittymistä edesauttaa se, että hän oppii analysoimaan kehitystään asioissa, jotka ovat hänen omassa henkilökohtaisessa vaikutuspiirissään. (JH)
Onko fanien syytä pelätä, että joukkueen pelaajia aletaan pian myydä pois?
Lähempänä siirtorajaa tarkastellaan, millaiset mahdollisuudet joukkueella on pudotuspeleihin. Mikäli pelaajakauppoja tehdään, ne koskevat ensisijaisesti joukkueesta muutenkin tämän kauden jälkeen lähteviä pelaajia. Pelaajamyynnit ovat ikävä asia, mutta samalla kiistatta mahdollisuus saada varoja seuraavan kauden joukkueen rakentamiseen.
Voisiko omia junioreita hyödyntää enemmän Liiga-joukkueessa?
Tämä on tuttu keskusteluaihe kaikilla jäähalleilla ja kaikkina vuosikymmeninä. Meillä oli tällä kaudella yhteensä seitsemän pelaajaa mukana U20/U19-maajoukkuetoiminnassa, joista kolme on omia Jukurit-kasvatteja. Seuran junioritoiminta on kehittynyt viime vuosina niin isoin askelin, että myös tulevaisuudessa on lupa odottaa, että mikkeliläisistä junioreista varttuu pelaajia Liiga-joukkueen tarpeisiin. Vielä kymmenen vuotta sitten olisi ollut hyvin vaikeaa kuvitella, että tammikuussa 2020 Jukurien A-nuoret ja B-nuoret pelaavat sarjapisteistä samalla viikolla esimerkiksi Tapparaa vastaan. Kaikkia ikäluokkia seurataan tarkasti, ja autetaan yhdessä pelaajia kehittymään eteenpäin. (JH)
Kuka johtaa Jukureita tällä hetkellä? Miten toimiston työt on jaettu?
Normaalin osakeyhtiön tavoin ylin johtovastuu on hallituksella ja hallituksen päätösten toimeenpanovastuu on toimitusjohtajalla. Toimitusjohtajana toimii Jukka Toivakka.
Operatiivisesti Jukurit on jaettu kahteen päävastuualueeseen, ”toimistoon” ja ”urheiluun”. Toimisto vastaa kaiken muun kuin urheilutoiminnan pyörittämisestä ja hankkii rahoituksen urheilutoiminnalle.
Urheilutoiminnasta vastaa Jukka Holtari ja toimisto on jaettu neljään tulosyksikköön ja kahteen tukiyksikköön seuraavasti: ottelutapahtumasta, kuluttajamyynnistä sekä viestinnästä vastaa Kristiina Tiippana, yritysmyynnistä Pekka Pöyhönen, ravintolaliiketoiminnasta Tiia Töyrylä ja taloushallinosta Irina Hyvönen. Nämä avainhenkilöt muodostavat yhdessä operatiivisen tiimin, jonka vastuulla on kehittää seuraa hallituksen strategian mukaisesti.
Ovatko henkilöstövaihdokset organisaatiossa vaikuttaneet joukkueen ja seuran toimintaan? Onko toimistolla työrauhaa, kun vaihdoksia on tapahtunut niin paljon?
Muutokset ovat olleet seurauksia siitä, että olemme rakentaneet organisaation, jolla tämän hetkinen strategia voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Samalla olemme selkiyttäneet vastuualueet ja rekrytoineet vahvoja ammattilaisia, jotka auttavat meitä viemään seuraa eteenpäin.
Toimistolla työskentelevillä on ollut jo viime kesästä selkeät vastuualueet ja sitä kautta työrauha. Arki on laadukasta ja sillä on ollut merkittävä positiivinen vaikutus koko seuran toimintaan. Yleisesti ottaen urheiluorganisaation ulkopuolisilla henkilövaihdoksilla tai organisaatiomuutoksilla ei ole vaikutusta joukkueeseen tai lyhyen aikavälin urheilumenestykseen.
Onko saatu uusia yhteistyökumppaneita? Miten aitio- ja muu yritysmyynti on mennyt tällä kaudella?
Olemme saaneet lukuisia uusia yhteistyökumppaneita ja yritysmyynti tulee kasvamaan tänä vuonna noin 5 %. Aitioiden käyttöaste on ollut korkea eli noin 90 % jokaisena Liiga-kautena.
Ovatko omistajat sitoutuneita joukkueeseen ja Jukureihin, vai odotetaanko pikavoittoja mahdollisimman halvalla? Onko seuralla ja omistajilla pidemmän aikavälin suunnitelmaa ja haluaa kehittää Jukureita?
Pääomistajat ovat sitoutuneet vahvasti seuraan ja investoineet viimeisen vajaan neljän vuoden aikana noin 2 M€ sen toimintaan. Lisäksi muutama pääomistaja osallistuu osapäiväisesti seuran arkipäivän työhön ”talkoohengessä”.
Omistajat ovat tietoisia, että pikavoittoja ei ole olemassa ja vain pitkäjänteisellä kovalla työllä on mahdollista saavuttaa menestystä sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. Tämä pätee kaikkiin Liiga-seuroihin ja erityisesti seuroihin, jotka operoivat pienillä paikkakunnilla kuten Mikkelissä.
Seuran tärkein keskipitkän aikavälin tavoite on löytää nykyisen toiminnan ulkopuolelta tuloja, joilla voidaan kompensoida Mikkelin talousalueen kokoa ja siten kuroa kiinni tästä johtuvaa takamatkaa. Tämä mahdollistaisi mm. pelaajabudjetin kasvattamisen.
Millaiset suunnitelmat on organisaation johdon vastuualueiden, vastuuhenkilöiden ja heidän toimenkuvien selkeyttämiseen olemassa? Onko jatkossakin tarkoitus toimia siten, että strateginen ja operatiivinen johtaja on sama henkilö?
Organisaatiomuutokset ovat useimmiten seurausta strategiamuutoksista ja meillä ei ole tällä hetkellä tarvetta kumpaankaan. Nykyinen strategia on selkeä kuten sen toteuttamisesta vastuussa oleva organisaatiokin.
Mikä on Jukurien sisääntulokappaleen nimi?
Artisti on Equilibrium ja kappaleen nimi on Renegades - A lost generation. Nimestään huolimatta kappaleen sanoitukset – joita tosin ei otteluissa kuulla – ovat hyvinkin taistelutahtoa uhkuvat. Kappale valittiin yhdessä joukkueen kanssa ennen kauden alkua muutamista vaihtoehdoista. Otteluissa kuullaan dj:mme Harri Kukkolan miksaama uniikki versio.