Pe 24.8. 18:30 VS.

Kaikkien aikojen Jukuri-kausi

Mestis-kausi 2012 - 2013 oli Jukureille menestyksekäs. Edustusjoukkue kahlasi runkosarjan miltei voitosta voittoon, päättäen Mestiksen pudotuspelit mestaruuteen seitsemän vuoden tauon jälkeen.

Sillä välin kun upea joukkueemme parantelee vaivojaan etelän auringon alla, on syytä tehdä pieni yhteenveto. Mestis-kausi 2012 - 2013 oli Jukureille menestyksekäs.  Edustusjoukkue kahlasi runkosarjan miltei voitosta voittoon, päättäen Mestiksen pudotuspelit mestaruuteen seitsemän vuoden tauon jälkeen. Joukkueemme ei hävinnyt pudotuspeleissä peliäkään, eikä itse asiassa ollut missään vaiheessa edes tappiolla. Jukurit oli kapteeni Mikko Hakkaraisen ruumiillistuma - sitkeä ja työtä tekevä. Hänen peliuransa sai arvoisensa päätöksen.

Mikko Hakkarainen (36 v.), pelaajaura

Jukurit:
-10 kautta (1998-2005 ja 2010-2013)
-426 ottelua
-81+185=266

SM-liiga:
- KalPa, SaiPa, JYP
- yhteensä 263 ottelua
- 24+55=79

Saavutukset:
- SM-liiga kulta 2008-09 JYP
- SM-liiga pronssi 2009-2010 JYP
- 4 Mestis-mestaruutta
- 3 Mestis-hopeaa

Liigakarsinnoissa lähdimme oikeasti pelaamaan itseämme SM-liigaan. Mestiksen mestaruuden ratketessa pidimme heti kokeneiden pelaajien ja valmennuksen kesken pikaisen palaverin. Viesti oli yhteinen: matka on vielä kesken. Kopissa oli aito usko Ilveksen kaatamiseen ja se näkyi jäällä joka pelissä sekä vaihdossa.

Nykysysteemi liigakarsinnoissa on kuitenkin raaka. Kolme pudotuspelikierrosta vaatii aina veronsa. Kakkossentterimme Iivo Hokkanen loukkaantui LeKi-sarjassa, ykkösketjun laituri Toni Hyvärinen välierissä, ja kauden pitkäaikaisin kultakypärä Mikko Laine finaaleissa. Lisäksi Hakkaraisen paikat olivat siinä kunnossa, ettei hän käytännössä pystynyt joulukuun jälkeen harjoittelemaan yhtään kertaa joukkueen mukana. Vuoden maalitykki ja Mestis-tulokas Mika Partanen loukkaantui viimeisessä finaalissa. Hän pelasi karsinnoissa minkä pystyi puudutuspiikkien avulla. Lopulta 'Parrunkin' kroppa sanoi itsensä irti neljännen pelin jälkeen. Mikäli olisimme kääntäneet viidennen karsintakoitoksen kotiin, olisimme joutuneet lähtemään seuraavaan peliin kymmenellä hyökkääjällä. Ilves sen sijaan tiesi paikkansa jo joulukuussa, pystyi kuntouttamaan rikkinäiset pelaajansa runkosarjan aikana ja pääsi kohtaamaan meidät latautuneena. Lisäksi joukkueessa pelasi monta karsinnat kokenutta pelaaja, joten henkinen etu ei ollut niin paljon meidän puolella, kuin mediassa kirjoitettiin. Jukurit ei kuitenkaan piiloudu loukkaantumisten taakse. Ilves oli parempi ja sillä sipuli. Suorituksestaan jokainen pelaaja voi kuitenkin olla ylpeä.

Joukkueemme rakentaminen lähti hyvissä ajoin liikkeelle, kun sitä edeltävä kausi päättyi jo aikaisessa vaiheessa pettymykseen. Rakennustyöstä suuret kiitokset valmennusryhmälle ja silloiselle toimitusjohtajalle Toni Maczulskijlle. Voiton siemen kylvettiin jo viime kaudella.

Elokuussa aloitettu jääharjoittelukausi saatiin vietyä läpi ilman suurempia loukkaantumisia. Otimme silloin tietoisen riskin lähtiessämme harjoituskauteen käytännössä pienimmällä mahdollisella pelaajamäärällä. Harjoituspeleistä lähtien joukkueen ilme ja yhtenäisyys oli silmiinpistävää. Viimeiseen harjoitusotteluumme saimme mukaan Partasen, jonka oli alun perin tarkoitus pelata meillä vain syyskausi. Alkukautta haittasi myös SaiPan loukkaantumissuma. Oli pitkän aikaa epäselvyyttä, ketkä pelaajista liittyisivät SaiPan miehistöstä joukkueeseemme. Olimme kuitenkin kärsivällisiä SaiPan suuntaan. Lopulta se palkittiin sillä, että saimme ne pelaajat (Roope Hämäläinen ja Samuli Piipponen), jotka todella halusimme mukaan. Yhteistyöstä SaiPalle isot kiitokset, homma toimi molemmin puolin hyvin.

Marras-joulukuussa voitimme pelejä, vaikka emme pystyneet pelaamaan erityisen hyvin. Tiesimme jo silloin, että tulos tulee heikentymään jossain vaiheessa (ja näin kävikin tammikuun vaiheilla). Loppusyksyn vaikeat hetket johtuivat pahoista loukkaantumisista ja kapeasta materiaalistamme. Jesse Juntheikki ja Hokkanen olivat kaksi kuukautta poissa. Joukkueen sisäinen kilpailu ei ollut riittävällä tasolla. Lisäksi vankkumaton asema sarjan piikkipaikalla oli haastava käsitellä. Yritimme silloin löytää sopivia palasia joukkueeseen ilman tuloksia. Tässä kohtaa allekirjoittanut kokee epäonnistuneensa.

Tammikuussa aloimme haistella merkkejä mikkeliläisen jääkiekkobuumin kasvusta. Yleisömäärät alkoivat hivenen kohota joulukuun lopussa. Alku vuodesta kentällä tuli lukuisia tappioita. Valmentajat Jarno Pikkarainen, Timo Turunen ja Vesa Pantzar antoivat joukkueelle kuitenkin työrauhan kasvaa kiinteäksi. Pelaajia ei lähdetty prässäämään vaikeilla hetkillä. Rakensimme joukkuetta kärsivällisesti tammikuun loppuun asti. Hämäläinen, Piipponen, Teemu Huhtala ja Patrik Lostedt tulivat hienosti sisään ryhmään. Kuriositeettina mainittakoon, että Lostedtin kanssa pääsimme sopimukseen puoli tuntia ennen siirtorajaa ja se tehtiin tukholmalaisen Globen-hotellin aulasta käsin.

Kauden 2012 - 2013 joukkue rakennettiin muutamia tonneja yli 350.000¬ budjetilla. Lopulliset numerot selviävät, kun saamme kotiutettua muutaman loukkaantuneen pelaajan vakuutusrahat. Tämä joukkue oli henkisesti sarjan vahvin ja kestävin ryhmä. Sen todistivat viimeistään pudotuspelit sekä SM-liigakarsinnat. Ero jäällä ei ollut likimainkaan niin suuri kuin pelaajabudjeteista liigan tyven ja Mestiksen kärjen välillä voisi päätellä. Joukkueessamme ei ollut välttämättä sarjan taitavimmat pelaajat, mutta luonteikkaimmat kylläkin. Tätä arvomaailmaa noudatamme jatkossakin.

Ensi kauden joukkueeseen tulee luonnollista vaihtuvuutta. Joukkueesta lähteville pelaajille Jukurit toivottavaa tässä yhteydessä menestystä tulevissa haasteissa. Jukurit on aina kasvattanut pelaajia isommille kentille ja on tässä työssä Mestiksen ylivoimainen ykkönen. Jatkossakin Jukureihin tulee pelaajia, joiden suurin vahvuus on korvien välissä sekä rintakehän alla. Intohimo kehittää itseään on prioriteetti numero yksi.

Ensi kauden rakennustyö on alkanut oikeastaan jo viime syyskuussa. Pelaajatarkkailua on tehty koko kausi. Uusia sopimuksia on jo allekirjoitettu. Nimistä lisää myöhemmin. Joukkueen rakentaminen on hyvällä mallilla ja uskallan luvata, että ensi kaudella meillä on kasassa erittäin kilpailullinen ryhmä. Tulevaisuuden haasteet liittyvät oman juniorityömme edelleen kehittämiseen. Jukureissa tullaan entistä voimakkaammin satsaamaan myös yhteisöllisyyden parantamiseen. Tämän lähtölaukauksena voidaan pitää maaliskuun alun Jukurit-foorumia. Seuratoimijoista ei voi koskaan välittää liiaksi.

Lopuksi onnittelen vielä A-juniorijoukkuettamme hienosta noususta seuraavalle sarjatasolle ja kiitän Jussi Hyväristä sekä Tuomo Jormakkaa onnistuneesta kaudesta. Tämä vuosi oli sloganimme mukaan: uuden alku. Se pitänee sisällään enemmän asennemuutosta kuin konkreettista tulostavoitetta. Ollaan nöyrästi ylpeitä hienosta seurastamme. SM-liigassa pelataan, kun koko yhteisö on siihen valmis.

Terveisin,
Tommi Kerttula
Pelaajakoordinaattori
Jukurit HC Oy