Urheilujohtaja Kerttulan haastattelun toinen osa - Liigasta on lupa unelmoida

Jukureiden nettisivuilla julkaistaan urheilujohtaja Tommi Kerttulan kaksiosainen haastattelu, joista ensimmäisessä osassa käytiin läpi viime kautta. Toisessa osassa luodaan katseita tulevaisuuteen.

Jukureiden nettisivuilla julkaistaan urheilujohtaja Tommi Kerttulan kaksiosainen haastattelu, joista ensimmäisessä osassa käytiin läpi viime kautta. Toisessa osassa luodaan katseita tulevaisuuteen.

Jukureiden joukkue viettää parhaillaan ansaittua lomaa tai pikemminkin kyseessä on omatoiminen harjoittelujakso. Joukkueen urheilujohtaja Tommi Kerttula pitää pitkää lomaa pääsääntöisesti hyvänä asiana.

- Toivon, että lajikulttuuri olisi pian valmis siihen, että omatoiminen kesäharjoittelu olisi enemmän sääntö kuin poikkeus. Näen omatoimisuudella etenkin jaksamisen ja henkisten tekijöiden kannalta hyviä asioita. Suurin osa suomalaisista ammattipelaajista on valmiita kantamaan itsestään vastuuta.

Joukkueen vahvuus on tällä hetkellä 25 pelaaja, joista viimeisenä kiinnityksenä Ranskan maajoukkuemaalivahti  Ronan Quemener. Quemener siirtyi Jukureihin Ranskan pääliigan voittaneesta Brianconin joukkueesta, jonka hän siivitti seurahistorian ensimmäiseen mestaruuteen. 26-vuotias maalivahti valittiin pudotuspelien tärkeimmäksi pelaajaksi. Missä vaiheessa muuten joukkueen rakentamisen kanssa mennään?

- Joukkue ei ole tietenkään vielä valmis, mutta ollaan ihan tyytyväisiä ajankohtaan nähden kokonaistilanteeseen. Tiedän, että saamme vahvan joukkueen taas jalkeille.

- Ronan tulee Mikkeliin näillä näkymin 27. heinäkuuta ja on mukana heti alusta asti kun joukkue kasaantuu taas yhteen.

Quemener ja Tadeas Galansky muodostavat Jukureiden maalivahtikaksikon ensi kaudella. Moni on mietiskellyt tykönään, että onko Mestiksessä ollut aiemmin kahta ulkomaalaista maalivahtia samassa joukkueessa. Kerttulakaan ei asiaan osaa vastata.

- Kansalaisuus ei ole rekrytoinnissa päällimmäisenä. Totta kai haluttaisiin, että mikkeliläinen joukkue pelaisi etelä-savolaisilla pelaajilla, tai suomalainen joukkue suomalaisilla pelaajilla. Mutta kyllä kyläjoukkueet ja seurauskollisuus ovat nykyisin pelkkää lätkäromantiikkaa.

Jukureilla on Suomessa hyvä maine asiat hoitavana organisaationa ja tämä helpottaa joukkueen rakentamista. Rahalla ei ole tarvinnut lähteä kilpailemaan, vaan muut seikat puoltavat pelaamista Jukureissa. Pelaajat tietävät, että olosuhteet, varustehuolto sekä valmennus ovat Liigatasoa.

- Maine ei ole tullut yhdessä yössä. Risto Dufva lienee pääsyyllinen sille, että ainakin kotimaassa tiedetään, että Jukureissa tehdään pelaajien eteen kehitystyötä kovassa vaatimustasossa. Seurajohto on sitten puolestaan taannut sen, että sovituista asioista pidetään kiinni. Jukureilla on parempi maine kiekkopiireissä, mitä ehkä Mikkelistä käsin tiedostetaan. 

- Toinen juttu on sitten arvomaailma ja identiteetti. Jukurit on tunnettu urheilullisena ja sinnikkäänä neljän kentän joukkueena läpi 2000-luvun. Työmoraali, intohimo kehittymiseen, tinkimättömyys ja tietty positiivinen kovuus – logon mukainen äijämäisyys ovat arvoja, jotka ovat osa meitä. Ne ovat niitä kaikista tärkeimpiä asioita, joiden jatkuvuudesta koen kaikista suurinta vastuuta. Ne ovat asioita, jotka kulkevat myös vahvasti meidän mukana, kun palkataan ihmisiä eri rooleihin.

Jukureiden tavoitteet korkealla

Jukureita on aika ajoin arvosteltu siitä, että joukkueessa ei ole massoja puhuttelevia ”tähtipelaajia”, vaan on tasainen joukkue. Urheilujohtaja ymmärtää kritiikin, mutta muistuttaa seuran arvoista ja realiteeteista.

- Ymmärrän keskustelun johonkin rajaan asti. Jos Liiga on kasvattajasarja, niin vielä enemmän sitä on Mestis. Me olemme  pyrkineet hankkimaan pelaajia, jotka ovat olleet menossa kohden parhaita vuosia.  Olemme kasvattaneet joukkueellisen pelaajia Liigakentille 3-4 kauden aikana ja lisäksi menestytty seurana. Linjaveto ei ole voinut olla kovin väärä. Toisaalta täällä on ollut Lasse Kanervaa, Petri Lehtosta, Mikko Hakkaraista ja Pasi Järvistä, jotka ovat tosi legendoja tässä sarjassa.

- Yksi asia on sitten se, että mikkeliläisiä pelaajia ei ole liiaksi Liigassa tai muissakaan pääsarjoissa. Ei vain ole paluumuuttajia, joilla olisi jokin side kaupunkiin. Marko Kauppinen on Liigan top5 kiekollinen puolustaja, jonka paluu Jukureihin olisi huippujuttu ja iso uskottavuustekijä myös liigaprojektissa. Hänellä on kuitenkin kysyntää Liigan kärkijoukkueissa.

Mestiksen tulevaisuus on huolestuttanut faneja koko viime kauden. Sarjasta poistuivat Sport, Jokipojat ja HCK.

- Sport on ollut Mestiksen HIFK. On selvä, että Sport jättää aukon Mestikseen. Toivon, että he saavat rahoituksen kuntoon ja hyvän startin Liigajäille, sillä heidän pärjääminen siellä avaa liigapäättäjien silmiä myös muiden sinne pyrkivien osalta.

- Kuten viime haastattelussa sanoin, en ole huolissani pelkästään Mestiksestä, vaan koko Suomi-kiekon kokonaisuudesta. Meillä on edessä rakenteellisia haasteita Liigasta junioreihin, jotka on kyettävä ratkaisemaan kokonaispakettina.

Ensi kaudella pelataan taas 56 runkosarjaottelua ja paras seitsemästä pudotuspelit. Kymmenen joukkueen sarjaksi pelimäärä tuntuu kovalta.

- Tämä on kaksipiippuinen juttu. Tässä taistelevat talous ja urheilu. Näppituntumalta tiukka otteluohjelma tuo mukanaan loukkaantumisia, jonka vuoksi rosterissa pitää olla leveyttä ja myös varustekulut kasvavat. En osaa sanoa, ovatko tulovirrat lopulta niin paljon suuremmat suhteessa kulujen kasvuun.

- Toisaalta pelaajat haluavat pelata. Se kokemus mitä meidän pelaajat saivat viime keväänä, on rahaa pankkiin heidän urallaan. Väsyneenä ja vammojen alla pelaaminen, matkustaminen sekä itsensä valmistaminen 21 kertaa 35 päivän sisällä on kokemus, mitä ei voi muuten simuloida.

Pennasen lähtökohdat aiempaa paremmat

Mestiksen kestomenestyjän tavoitteet ovat ensi kaudenkin suhteen korkealla. Mestarille on luvassa taas Liigapaikka. Jukureiden joukkue asettaa tulostavoitteensa vasta myöhemmin.

- Ei kenenkään Jukureiden eteen työtään tekevän tarvitse korostaa tulostavoitteita erikseen. Seuran logo ja historia kertovat sen puolestaan. Keskitetään kaikki energia itsensä kehittämiseen. Jos siinä onnistutaan, tulos seuraa itsestään.

Kesken viime kauden palkattu päävalmentaja Antti Pennanen pääsee aloittamaan tulevan kauden nyt puhtaalta pöydältä. Pennasen käden jälki näkyy myös tulevan kauden joukkueessa.

- Lähtökohta on nyt Antille parempi. Hän tuntee paremmin seurayhteisön, sarjan että pelaajat. Kevään ja kesän aikana olemme pystyneet käymään paineetta läpi asioita ja valmistautua tulevaan.

- Antti on tuonut omalla persoonallaan mausteen tähän yhteisöön ja hänellä vimmaa kehittää itseään ja auttaa pelaajiaan koko ajan. Kevään ja kesän aikana Pennanen on ollut mukana myös kaikkien juniorijoukkueiden harjoituksissa. Hän on ottanut hienosti osaa myös yhteisöllisiin asioihin, jonka kehitystyö on Jukureille tärkeää.

- Mestis on uudessa tilassa tällä hetkellä. Sarja on ollut tasainen viime kausina, mutta nyt sarjan voimasuhteet ovat hiukan arvoitus varmasti kaikille. Olemme kuitenkin luottavaisia omasta jutustamme.

Netin kautta urheilujohtajalle esitettiin kysymyksiä myös Jukureiden Liigamahdollisuuksista ja -resursseista.

- Visioista on uskallettava puhua ääneen. Meidän visiomme on tehdä Mikkelistä kiekkokaupunki ja pitää yllä siten urheilukulttuuria. Olemme tässä suhteessa vielä vaiheessa. Vision toteuttamiseen tarvitaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen. Niistä yksi on Liigassa pelaaminen ja toinen yhteisön kehittäminen sisältäen yhtenä osa-alueena juniorityön.

Entä minkälaisia resursseja tarvitaan?

- Olemme laskeneet, että liikevaihdon pitää olla 3,5 miljoonan euron kantimissa ja pelaajabudjetti luokkaa 1,2 – 1,5 miljoonaa. Tämä tarkoittaa tulovirtojen kasvua reilulla miljoonalla eurolla nykyiseen, sillä yksi miljoona tulee automaattisena TV-rahoista. Maksavia katsojia Kalavankankaalla tulisi olla keskiarvoltaan noin 2700 – 2800.
mista.

- Sport, Jokipojat, TuTo ja KooKoo ovat pelanneet Liigaa aiemminkin, ja ehkä sen vuoksi kiekkokulttuuri on niiden seurojen ympärillä vahvempaa.

Liigaunelma elää edelleen vahvasti

Jukureiden A- ja B-nuoret pelaavat tällä hetkellä liigakriteerit vaaditulla tasolla. Nämä ikäluokat otetaan huomioon lisenssihaussa. Huoli juniorimääristä ja pelaajalaadusta on kuitenkin alati läsnä. Urheilujohtajaa harmittaa se miksi junioriyhteisöön panostaminen on aloitettu vasta viime vuosina, sillä tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Hukattuja vuosia on liikaa.

- Miksi 2000-luvun buumivuosia ei pystytty hyödyntämään juniorityössä? En lähtisi osoittamaan tästä kuitenkaan Juniori-Jukureita. Asetelmassa on paljon samaa kuin koko Suomen kiekossa, sillä Liiga-yhteisö ei ole kantanut vastuuta sinne pelaajia kehittävistä sarjatasoista.

- Juniorityössä meillä on eniten kehitettävää ja kannan aidosti huolta siitä, miten saataisiin Juniori-Jukureissa pelanneita pelaajia edustusjoukkueeseen. Olemme kuitenkin saaneet lyhyessä ajassa hyviä tuloksia aikaan esimerkiksi A-nuorissa. Joukkue on kehittynyt Jussi Hyvärisen johdolla kahdessa kaudessa Suomi-sarjan keskitason joukkueesta Mestiksen kärkijoukkueeksi. Se hyppy on vähintäänkin yhtä kova suoritus, kuin yksi Mestiksen mestaruus. Mutta vielä pitää kehittyä niin joukkueena kuin yksilöinäkin.

"Pitää olla lupa unelmoida  ja tavoitella - siitä urheilussa on lopulta kysymys"

Mutta pystyykö Jukurit pelaaman Liigassa?

- Liiganousua pidän ihan realistisena, mutta Liigassa toimimisen jatkuvuuden turvaaminen on tämän alueen yhteisön käsissä. Tämä pitää nähdä koko seutukunnan yhteisinä talkoina. Jos tämä yhteisö näkee Liigan tuoman imagollisen arvon, alueen näkyvyyden ja vetovoiman lisääntymisen sekä työllistävät vaikutukset kaikki on mahdollista. Yhteistä voimaantumista kuitenkin tarvitaan, sillä tämä ei voi olla yhden tai kahden miehen show.

- Siitä huolimatta Jukurit tulisi todennäköisesti olemaan Liigan pienin joukkue. Isoin kysymys lienee se, että löytyykö tästä yhteisöstä voimaa kasvaa niin paljon, että saavuttaisimme Liigan pienempiä organisaatioita.

Jukurit on osoittanut, että se kykenee rakentamaan organisaation sekä menestyvän joukkueen kustannustehokkaasti. On kuitenkin ymmärrettävä se, että Jukurit on Mestiksessä haluttu työpaikka, ja Liigassa pakan alimmaisena. Jukureiden Mestis-maine ei auta Liigassa, vaan kannukset on siellä hankittava erikseen.

- Olen laskeskellut, että Liiga polarisoituu joka tapauksessa. Harvojen suurten seurojen resurssit eivät kasva oleellisesti, mutta usean pienen ja keskisuuren seuran tuloskunto luo painetta resurssien kaventamiseen. Tämä luo tasaisuutta Liigaan entisestään ja antaa pienille mahdollisuuden menestykseen sykleissä. Tästä SaiPa oli viime kaudella hyvä esimerkki systemaattisella työllään.

Jukureilla on hyvät kontaktit niin Suomessa kuin ulkomaillakin, joten joukkueen rakennus on Liigan osalta ongelmista pienimpiä. Mestiksen kärkijoukkue tekee koko ajan kartoitustyötä myös Liigaa silmällä pitäen ja seuraa markkinoita.

- Visioista on pidettävä kiinni ja uskottava jatkuvaan kehittymiseen joka päivä. Maailma muuttuu koko ajan ja toimintaa pitää pystyä muokkaamaan sen mukaisesti. Koko eurooppalainen kiekkokartta on murroksessa. Kukapa olisi uskonut viisi vuotta sitten, että Jokerit pelaa KHL:ssa. Tai, että Pariisissa järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.  Ruotsissa on paineita rakenteellisiin sarjamuutoksiin, CHL on mielenkiintoinen kokonaisuus ja eurooppalaisia suurkaupunkeja haalitaan KHL:aan. Emme voi vaan seurata vierestä ja todeta, että Jukureiden kuuluu pelata alasarjoja, koska aina on ollut niin. Pitää olla lupa unelmoida ja tavoitella – siitä urheilussa on lopulta kysymys.