Oskari Salminen rakentaa rauhassa polkua kohti isompia ympyröitä

Oskari Salminen on noussut liigakauden alun kuumimpien torjujien joukkoon. Nuoren kotkalaisen päätä ei kuitenkaan huimaa, vaan hän rakentaa kautta rauhassa eteenpäin samalla tavoin kykyihinsä luottaen kuin tähänastisella urallaankin.

Salmisen alku uusissa ympyröissä on ollut vahva.


Moni Liigaa seuraava on maalivahtitilastoja tutkiessaan tänä syksynä joutunut hämmästelemään. Tilaston kärkipaikalta löytyy nimittäin Oskari Salmisen nimi. Kuluvaksi kaudeksi jukuripaitaan Kouvolasta siirtynyt torjuja on eittämättä suurelle yleisölle tuntematon kasvo, mutta nykyvireellä miehen nimi alkaa löytymään ennen pitkää yhä useamman huulilta.

Nuorelle kotkalaiselle itselleen onnistumiset eivät ole kuitenkaan tulleet yllätyksenä. Polkua kohti liigakenttiä on rakennettu rauhassa ja nyt hän on käyttänyt saamansa sauman hyväkseen.

- Kyllä minä tiesin, että pystyn pelaamaan, kunhan vain mahdollisuuden saan. Sitä varten tässä on tehty töitä, että jossain vaiheessa se mahdollisuus tulee ja pääsee näyttämään kuinka hyvä oikeasti on, Salminen toteaa.

- Itse olen vain aina luottanut omaan tekemiseen. Nuorempana Kotkassa tiesi, ettei heti ainakaan pääse mihinkään isoihin ympyröihin, vaan pitää lähteä rakentamaan pikkuhiljaa. Koko ajan tiesin kuitenkin, että mahdollisuus on päästä isompiin sarjoihin. A-nuoriin kun siirryin sitten Kouvolaan, niin tavoitteena oli päästä pelaamaan ammatikseen jossain vaiheessa. Sitä tässä on koitettu koko ajan rakentaa.

Ensimmäinen startti pikakomennuksella lainavarusteissa

Merenrantakaupunki Kotkasta lähtöisin oleva Salminen alotti kiekkoilun Titaaneissa ja edusti kasvattajaseuraansa aina A-juniori-ikäiseksi saakka. Nykyinen pelipaikkakin muotoutui omaksi rooliksi hyvin nopeasti ja helposti.

- Alkuun tietysti kokeiltiin vähän kaikkia paikkoja, mutta pihapelien kautta alkoi tykkäämään maalissa olemisesta ja sitä päätti kokeilla sitten jäälläkin. Se lähti kulkemaan alusta asti hyvin ja se on sitten ehkä ollut alusta asti se homma, mitä on halunnut tehdä, Salminen miettii.

Monelle maalivahdin alulle patjat, räpylä ja monet muut maalivahdin varusteet ovat se kiinnostusta herättävä asia tolppien välissä. Salmisella näin ei kuitenkaan ollut, vaan rooli vain tuntui yksinkertaisesti omimmalta alusta alkaen.

- En ole koskaan oikein ollut sellainen, että maalinteko olisi innostanut. Mielummin olen vaikuttanut peliin toisella tavalla, että pääsee ikään kuin pilaamaan vastustajan päivää.

Syksyllä 2017 Salminen jätti kotikaupungin taakseen ja lähti tavoittelemaan paikkaa liigakentillä KooKoon riveihin. A-nuorissa vahvasti sujuneen avauskauden jälkeen Salminen pääsikin jo seuraavalla kaudella liigaympyröihin ja torjui 16 ottelua.

Ensimmäisen kokonaisen liigaottelunsa Salminen pelasi tammikuussa 2019 Ilvestä vastaan Tampereella. Debyytti oli tapahtunut jo edellisottelussa, kun hänet vaihdettiin päätöserään Kärppiä vastaan maaliin. Ensimmäinen startti tuli kuitenkin eteen hieman yllättäen.

- Järvenpään Juha loukkaantui alkulämmöillä ja tuli vähän yllättävä käsky maalille. Se sitten meni hyvin ja voitettiin jatkoajalla, niin ekasta startista jäi kyllä hyvä muisto. Unohdin silloin myös kaikki pyykit Kouvolaan, niin joutui sitten lainailemaan kavereilta vähän kaikkea, mitä löytyi, muistelee Salminen.

Kauden 2019-2020 Salminen vietti lainalla Mestiksessä Henrik Haukelandin ja Niilo Halosen vallattua paikat kouvolalaisten liigamiehistöstä. SaPKon paidassa torjuja sai paljon kaipaamaansa vastuuta ja kokemusta lisää pankkiinsa.

- Se on tosi hyvä sarja nuorille, kehittyville veskareille, koska se on aika hurlumhei-kiekkoa. Tulee kaikennäköisiä tilanteita, niin pitää olla valmiina kaikkeen ja laukauksia tulee paljon. Se oli tosi hyvä juttu itselle, koska onhan se kehittymisen kannalta parempi päästä pelaamaan sinne 30 peliä kuin Liigassa kakkosveskarina pelata joku 10 peliä.

Viime kaudella Salminen jäi KooKoossa ruotsalaisvahti Victor Brattströmin varjoon ja vastuuta tuli hyvin vaihtelevasti. Otteet tolppien väliin päästyä olivat kuitenkin hyviä, vaikka hän myönsikin, että jo alkukaudesta selväksi käyneen asetelman vuoksi rytmiin pääsemisessä oli haasteita.

- Olihan se rytmiin pääseminen vaikeaa, mutta viime kaudella tiedostinkin sen, että kun siihen tulee NHL-laina, niin vaikea on ottaa ykkösvahdin rooli. Alusta alkaen tiesin, että kakkosena ollaan. Ei siinä auttanut kuin tehdä töitä ja yrittää kehittyä niin paljon kuin mahdollista, että jos se mahdollisuus tulee, niin silloin pitää olla parhaimmillaan.

- Siinä kohtaa ei voinut vaipua synkkyyteen, vaikka olihan se vaikeaa tietysti olla kakkosvahti, kun ei tiedä milloin se peli tulee ja pitäisi pystyä kuitenkin olemaan parhaimmillaan, vaikka ei olisi pelannut pariin-kolmeen viikkoon ollenkaan.

Nopeat jalat ja kädet geeneissä

Millainen mies Salminen sitten on? Kentällä olemus tolppien välissä on hyvin rauhallinen ja hyvin samanlaisena hän pitää itseään myös kentän ulkopuolella.

- Alkuun olen aika hiljainen ja ujo, mutta sitten kun vähän lämpeän, niin alkaa juttuakin lentämään, Salminen kuvailee itseään.

Rauhallisuus kentällä on miehen itsensä mukaan hyvin pitkälti itseluottamukseen liittyvää. Omaan osaamiseen täytyy luottaa, mutta pieni jännityskin on kuitenkin aivan tervettä.

- Kyllä aika itsevarmasti kentälle menen, mutta tietysti aina pitää vähän jännittää. Jos ei yhtään jännitä, niin silloin ei tietyllä tapaa peli kiinnosta. Siihen tietysti vaikuttaa itseluottamus ja miten pelit ovat menneet. Nyt pelit ovat menneet hyvin, niin voi mennä hyvin itsevarmana kentälle.

Jukurien maalivahtivalmentaja Mika Tarvaisen kanssa Salminen on myös keskittynyt harjoittelussa siihen, että turha hosuminen jäisi pelaamisesta pois.

- Koitettu saada peliä rauhallisemmaksi, ettei tarvitse hosua sellaisissa tilanteissa, missä ei ole kiire. Tälläisenä isona maalivahtina kuitenkin peittää koolla jo paljon, niin ei tee sitten tavallaan mitään ylimääräistä. Kehitetty sitä, että ollaan nopeita niissä tilanteissa milloin tarvitsee ja muuten ei tarvitse lähteä hosumaan, Salminen kertoo.

Salminen peittää 195-senttisellä kropallaan paljon, mutta sen lisäksi kentällä on nähty myös upeita refleksitorjuntoja. Nopeat reaktiot kentällä ovat olleet torjujan itsensä mukaan osa hänen pelaamistaan aina, eikä niitä ole suuremmin harjoiteltu.

- Olen kyllä aikalailla aina ollut sellainen nopearefleksinen ja on nopeat jalat sekä kädet. Iskä aina sanoo, että se on suvussa, niin ehkä sitten sieltä tulee. Muistan kyllä, että nuorempanakin paljon torjui ihan sillä tavalla, että liikutti vaan käsiä ja jalkoja. Olen aina tykännyt kiinniottamisesta ja se on sitten luonnostaan tullut, että on nopeat reaktiot.

Titaanikasvatti kuuluu myös siihen joukkoon maalivahdeista, joka on urallaan tehnyt maalin. Treeniä mailapelaamisen suhteen on tehty viime vuosina ja Salminen haluaakin olla siinä hyvä, koska sen merkitys nykypäivän maalivahtipelissä on kasvanut.

- Lähivuosina sitä on tullut varsinkin harjoiteltua, koska se on aika iso osa maalivahtipelaamista. Haluan olla hyvä siinä ja sen takia on tullut harjoiteltua sitä. En usko, että se jää kovin monella taidosta kiinni, vaan enemmän siinä on kysymys uskalluksesta mennä kiekolle ja pelata sitä.

"Kuka vaan voi sanoa kenelle vaan mitä vain"

Keväällä Mikkeliin muuttanut Salminen on kotiutunut uuteen kotikaupunkiinsa hyvin. Joukkueessa vallitsee maalivahdin mukaan erittäin hyvä yhteishenki. Avoimmuus saa kiitosta Salmiselta.

- Joukkueessa on hyvä yhteishenki ja siihenkin on päässyt hyvin sisään. Paljon nuoria pelaajia, mutta myös kokeneita ja ulkomaalaisia pelaajia. Kilpailukykyinen ryhmä mielestäni. Kaikki toimivat hienosti yhteen, eikä ole minkäänlaista kuilua nuorten ja kokeneempien välillä.kokemusta.

- On painotettu sellaista rehellistä ja avointa ympäristöä, että kuka vaan voi sanoa kenelle vaan mitä vain. Rakentava palaute annetaan päin naamaa, eikä kukaan ota siitä itseensä. Kaikki pystyvät keskustelemaan keskenään. Olli on myös hyvin pelaajaläheinen valmentaja, jolle voi mennä puhumaan mistä vain, liittyi se jääkiekkoon tai ei.

Vaatimustaso on ollut kova ja harjoittelussa on tullut Salmisellekin paljon uutta muun muassa Viiman tarjoamien harjoitteiden myötä. Uusiin asioihin on kuitenkin tottunut nopeasti ja nyt ne alkavat tuntua jo arkipäiväisiltä.

- Vaatimustaso on ollut korkea koko ajan. Kesällä jo vaadittiin, että pitää antaa kaikkensa ja pitää tehdä koko ajan töitä. Se vaatimustaso kun on ollut kesästä asti jo, niin se juurtunut jo joukkueeseen, eikä tunnu enää sillä tavalla oudolta joutua puristamaan. Enemmänkin se on normaalia.

Omaan alkukauteensa Salminen on ollut tyytyväinen. Runkosarjassa kiekot ovat pysähtyneet yli 93 prosentin varmuudella ja kauden toisessa ottelussa KalPaa vastaan tilille tuli nollapelikin.

- Pääsin heti harjoituskaudesta lähtien pelaamaan, kun viime kaudella korona sotki ja ei tullut kuin yksi harjoituspeli. Se vaikuttaa tosi paljon, kun pääsee alusta asti rakentamaan omaa peliä. Ensimmäiset pelit oli vähän hakemista, mutta kauden alkuun sai sitten pelin kasaan ja pari hyvää peliä alle, mistä on pystynyt rakentamaan eteenpäin, arvioi Salminen.

Jukureihin Salminen saapui ennen kaikkea ottaakseen ykkösvahdin paikan Liigassa ja sitä kautta askeleen uralla eteenpäin. Tulevaisuuden tavoitteet 22-vuotiaalla torjujalla ovat vielä isommissa ympyröissä.

- Tavoitteena on tietysti joku päivä pelata kovemmissa sarjoissa tulevaisuudessa. Tänne tultiin ottamaan yksi steppi uralla, että pääsee ykkösveskariksi ja pelaamaan mahdollisimman paljon liigatasolla. Siinä ei kauheasti kehity, jos vaan junnaa yhdellä paikalla pitkään. Jonain päivänä haluan vielä pelaamaan rapakon taakse, se on se isoin tavoite, Salminen lausuu päättäväisesti.