01.09.2022 18:30

U20: Intohimon näkeminen ja pelaajien kehittyminen ovat palkintoja Ville Jokiselle - "Sehän on paras palkinto, kun pelaaja pääsee eteenpäin"

Syksy saapuu ja se on myös sen merkki, että kiekkokausi on valmis alkamaan todenteolla. U20-joukkueen kamppailu sarjapisteistä alkaa viikonloppuna, kun joukkue kohtaa perjantaina KooKoon ja lauantaina SaiPan.

- Tätähän sitä kaikki odottavat, että päästään pelaamaan. Pelihän se on kuitenkin tämän homman suola ja päästään mittaamaan missä mennään. Mukava päästä pelaamaan, toteaa joukkueen päävalmentaja Ville Jokinen.

Jokiselle alkava syksy on hieman poikkeava, sillä se alkaa Kuopion kotiseutujen sijaan Mikkelissä. Uuden joukkueen kanssa työt ovat alkaneet hyvin ja uudessa kotikaupungissakin hän viihtyy mainiosti.

- Hyvin olen viihtynyt, tosi nopeasti on aika mennyt. Kesän omatoimijakso ja harjoituspelikausi menivät vauhdilla. Joukkue on hyvin ostanut ajatuksia ja asioita valmennukselta. Tosi työteliästä ja yritteliästä meininkiä ollut päivästä yksi alkaen. Joukkue jonkin verran vaihtui ja siinä ryhmäytymisen sekä uusien asioiden kanssa meni eka viikot, että saadaan homma raiteilleen.

Kauden aikana Jokinen elää hieman kahden kaupungin välissä. Mikkelin lisäksi aikaa tulee vietettyä myös Leppävirralla, jossa Jokisen perhe asuu. Reissutyöläisen elämään kotona on kuitenkin jo totuttu, joten nykyiseenkin pestiinsä hän sai kotiväeltä täyden tuen.

- Vähän käyn vapaapäivinä katsomassa, mitä siellä kotona tapahtuu, Jokinen hymähtää ja jatkaa:

- Nämä asiat on tietysti perheenkin kanssa tehty jo aiemmin selviksi, että pelin henki on heilläkin tiedossa. On se ymmärrys ja tuki tähän hommaan, niin silloin tätä jaksaa. Valmentajalla pitää olla asiat itsellä kunnossa. Jos et tunne itseäsi ja omat asiat eivät ole kunnossa, niin et pysty myöskään auttamaan muita.

Uudessa työpaikassa isona apuna alkuun on ollut apuvalmentaja Aki-Petteri Pöyry, jolta löytyy pitkä kokemus mikkeliläisseuran junioritoiminnasta. Kaksikko täydentää Jokisen mielestä hyvin toisiaan.

- Aksu on tehnyt hienoa työtä ja ollut korvaamaton apu koko ajan. Yhteistyö on lähtenyt toimimaan hyvin. Pystyn oppimaan varmasti Aksulta eri asioita ja Aksu taas pystyy oppimaan minulta. Mielestäni hyvä kombinaatio meillä tässä.

Työnteko ja pelaajien kehitys keskiössä

Jokinen lopetti pelaajauransa vain 24-vuotiaana keväällä 2000. Muutaman vuoden pohdittuaan hän päätti lähteä takaisin lajin pariin valmentajan roolissa ja sillä tiellä on ollut nyt 15 vuotta. Valmennuskokemusta on kertynyt aivan nuorimmista junioreista kilpaikäluokkiin. Jokinen pitääkin laajaa kokemusta hyvänä asiana uransa kannalta.

- Olin siinä pelaajauralla vähän vedenjakajalla, että tuleeko ammattilaista vai eikö tule ja itse sitten näin, ettei tule. Sen jälkeen halusin puhaltaa kaiken ulos ja vetää vähän happea. Koko ajan seurasin kuitenkin jääkiekkoa ja kun isä on valmentanut 20 vuotta KalPan junioreissa ja Olli pelasi, niin se lätkä on ollut aina läsnä.

- Jossain vaiheessa sitten KalPasta ruvettiin kyselemään valmennushommiin ja pikkuhiljaa siihen sitten lähdin mukaan. Pidän sitä aika hyvänä korkeakouluna valmentajaksi, kun nähnyt toimintaa pikkujunnuista lähtien. Ne valmentajat tekevät vapaaehtoistyötä ja vääntäytyvät hallille joka ilta, niin ovat todella tärkeitä tekijöitä tässä hommassa. Ilman heitä ei meillä olisi pelaajia.

Kokemus ruohonjuuritason työstä näkyy myös Jokisen arvomaailmassa, mitä hän haluaa pelaajille opettaa. Onnistuminen vaatii sitoutumista ja kovaa työtä. Sitä Jokinen vaatii valmennettaviltaan.

- Päivästä yksi lähtien on puhuttu, että työmäärä, sellainen intohimo ja omistautuminen harjoittelulle ovat minulle isoin arvo. Minua ei häiritse, jos joku pelaaja ei osaa jotain juttua. Me ollaan viety pelaajille viestiä, että jos et osaa, niin älä tuskastu, vaan yritä ja opit kyllä.

- Sitten jos sinulla ei ole työmäärää, halua ja tahtotilaa tehdä hommia, niin se minua häiritsee. Työnteko on mielestäni pohja kaikelle. Se palkitsee jossain vaiheessa, jos vaan jaksat tehdä hommia.

Jokiselle valmentajana pelaajien kehittyminen on suurin palkinto tehdystä työstä.

- En ole niin hirveästi miettinyt, että minulla olisi joku määränpää tai tavoite valmentajana. Ensisijainen tehtäväni on auttaa ja kehittää pelaajia, että he pääsisivät kohti seuraavaa tasoa. Silloin valmentajakin kehittyy ja mahdollisesti pääsee eteenpäin. Pelaajat ovat itselleni keskiössä. Sehän on paras palkinto koko valmennustiimille, kun pelaaja kehittyy ja pääsee eteenpäin.

Tukea työhön on tullut aivan perhepiiristäkin, sillä Jokisten perhe on todellista kiekkosukua. Jukurien liigajoukkuetta luotsaavan, yli 1000 NHL-ottelua pelanneen Olli-veljen lisäksi myös Jukureissa pelaajaurallaan esiintynyt isä-Matti on ollut valmennustehtävissä pitkään.

- Ehkä eniten puhun jääkiekosta oman isän kanssa, kun kerran viikkoon soitellaan. Meidän suvun kokeneimmalta mieheltä tulee vielä hyviä vinkkejä ja neuvoja. Vähän aina myös nuorempien miesten mieltä rauhoittaa ja tasoittaa, Jokinen naurahtaa.

Seuran tahtotila innosti Mikkeliin

Uuteen rooliinsa Mikkeliin Jokinen siirtyi KalPasta, jossa hän valmensi viimeiset kaudet U16-joukkuetta. Jokista mikkeliläisseurassa innosti ennen kaikkea suunta, johon seurassa ollaan pyrkimässä.

- Seurassa oli selvä tahtotila, että halutaan mennä yksi-kaksi pykälää taas ylöspäin. Myös tukitoimet, kuten harjoitusympäristö -ja fasiliteetit, joihin halutaan panostaa. Ne olivat ensimmäiset asiat, jotka saivat innostumaan, Jokinen muotoilee.

Jukureissa Jokinen pääsee tekemään yhteistyötä liigajoukkuetta luotsaavan veljensä kanssa. U20-joukkue ja liigaryhmä tekevätkin tiivistä yhteistyötä, mikä näkyy muun muassa yhtenevissä harjoittelutavoissa. Samaa mallia pyritään viemään myös nuorempiin ikäluokkiin, jotta pelaajapolku säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä.

- Tietysti sillä on iso merkitys, että päästään yhteistyötä tekemään. U20 -ja Liiga-joukkueiden harjoittelussa pyritään samankaltaisuuteen ja siten kaventamaan kuilua. Ei se helppoa ole, mutta vähän pyritään tasoittamaan pelaajapolkua.

- Harjoittelun samankaltaisuus ei sulje pois sitä, että siihen voi ja pitää jokaisen valmentajan tuoda omat mausteensa. Tietty pohja pitää kuitenkin olla jokaisella seuralla ja sitä kautta saadaan seuraan sellainen tietty identiteetti. Tottakai siinä pitää ottaa isoja steppejä ikäluokkien välillä ja kun miesten peleihin mennään, mutta kyllä se auttaa pelaajapolkua, kun on sitä samankaltaisuutta ja yhteistä identiteettiä.

Mikkeliläisseuran juniorityötä on arvosteltukin välillä rajusti, mutta muutaman viime vuoden aikana mikkeliläiskasvatteja on varattu NHL:ään, pelaajia on nähty nuorisomaajoukkueissa ja muun muassa viime vuoden Pohjola-leirillä oli mukana kuusi jukurikasvattia. Jokinenkin näkee toiminnan menevän oikeaan suuntaan, vaikka töitäkin on vielä tehtävänä.

- Eteenpäin ollaan menossa, mutta tietenkään tyytyväinen ei pidä ikinä olla, vaan aina pitää pystyä parantamaan. Täällä on hyviä valmentajia, on tullut hyviä uusia valmentajia ja harjoitteluolosuhteet ovat hyvät. Jäätä on hyvin saatavilla ja aamuisin on akatemiatoimintaa. Kyllä ne ovat sellaisia asioita, jotka pitää olla kunnossa, jos haluat kärkikahinoissa olla mukana, Jokinen toteaa.

Jokinen korostaa tässäkin yhteydessä nuorimpien juniorien kanssa tehtävän työn merkitystä pelaajapolulla.

- Monestihan ne ihan pienimmissä junioreissa olevat valmentajat unohdetaan ja kun pelaaja nousee, niin ne valmentajat muistetaan. Itsekin olen aloittanut sieltä pienistä junioreista valmentamisen, niin osaan arvostaa heitä. He ovat tehneet sen pohjatyön, saaneet pelaajan innostumaan.ja oikeaan suuntaan kasvatettua. Siellä tehdään ne peruslajitaidot, jotka ovat todella tärkeitä.

Leveällä ryhmällä kohti sarjapelejä

Perjantaina käynnistyvään sarjakauteen Jokinen lähtee luottavaisin mielin. Harjoituskauden kuudesta ottelustaan joukkue voitti neljä ja pelikin kehittyi odotetusti harjoituskauden edetessä.

- Joukkue on hyvässä kunnossa ja hyvä fysiikka tuo pelaajille itseluottamusta lisää. Hyvä harjoituskausi alla, niin hyvillä mielin voi lähteä peleihin. Kovia pelejä tulossa, jokaista joukkuetta vastaan joutuu lyömään ihan kaiken peliin, arvioi Jokinen.

Joukkue lähtee kauteen 29 pelaajan ryhmällä, jonka lisäksi liigajoukkueestakin löytyy vielä U20-ikäisiä pelaajia. Terveystilannekin kauden alla on hyvä, sillä pahempia loukkaantumisia ei ole. Laaja kokoonpano tarjoaa kuitenkin pelivaraa sairastumisien ja loukkaantumisien yllättäessä.

- Tulee yleensä nuhakuumeita ja muuta kesken kauden, jolloin voi olla useampia pelaajia pois. Toivotaan tietysti, että loukkaantumisilta ja flunssa-aalloilta vältyttäisiin, mutta pelivaraa laaja kokoonpano tuo. Se on ollut organisaation tahtotilakin, että Liigalla ja U20-joukkueella on 11 kenttää pelaajia käytettävissä, Jokinen kertoo.

- Paljon on pelaajia ja kilpailu kovaa. Pelaajat ovat hyvässä kunnossa ja jokainen haluaa varmasti pelata niin paljon kuin jaksaa. Viiman työ fysiikkapuolella on ollut erittäin onnistunutta. On vältytty loukkaantumisilta, joita voi harjoituskaudellakin tulla, jos harjoitellaan väärin. Joukkueen pitäisi olla viimeisen päälle iskussa.

Viime kausina yleisön pääsyä peleihin on rajoittanut korona ja pelejä on jouduttu pelaamaan tyhjille katsomoillekin. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin kirkkaammalta sen suhteen ja Jokinenkin toivoo ihmisten jälleen löytävän tiensä Ikioma Areenan lehtereille kannustamaan U20-joukkuetta.

- Tulkaa hallille sankoin joukoin, jos haluatte nähdä vauhtikiekkoa, jossa mennään lujaa. Halutaan joka ilta jättää jälki jäälle ja katsojiin. Näissä peleissä usein tapahtuu enemmän kuin liigapeleissä. Vauhtia ja tilanteita piisaa, lähettää Jokinen terveisensä kannattajille.